Ja tämänpäiväinen, siis viimeinen, kuului:
"Olen varma siitä, että huoneissanne on roskaa kuormittain ja ilma
niissä aivan paksuna tupakansavusta. Lähetän luoksenne Marjan ja
Fomuškan. Puolessa tunnissa he saavat järjestyksen aikaan. Mutta
te ette saa häiritä heitä. Istukaa keittiössä, kunnes kaikki on
kunnossa. Lähetän bokharalaisen maton ja kaksi kiinalaista maljakkoa.
Siitä on jo kauan, kun aioin lähettää ne teille, ja lisäksi vielä
oman Teniersini (vain joksikin aikaa). Maljakot voisitte asettaa
ikkunoille, ja Teniers olisi ripustettava Goethen muotokuvan alle,
oikealle puolelle, sieltä se näkyy parhaiten, ja aamuvalokin sattuu
sinne. Jos hän lopultakin ilmaantuu luoksenne, ottakaa hänet vastaan
mitä kohteliaimmin, mutta koettakaa puhella ensin joistakin aivan
turhanpäiväisistä asioista ja sen jälkeen vasta jostakin oppineiden
keskusteluaiheesta, mutta sen näköisenä, kuin vasta eilen olisitte
toisenne viimeksi tavanneet. Minusta ei sanaakaan. Käyn ehkä illalla
katsomassa, miltä teillä näyttää.