Lokak. 10 p.
_Rakas, kaivattu Aukustini!_
Tuhannet tuliset kiitokset kirjeestäsi, jonka tänään sain!
‒ ‒ ‒ ‒ ‒
Niin, mutta kuules, paitse Sinun lahjaasi sain syntymäpäiväkseni
kauniin albumin — arvaas keltä? Vahinko vaan, että albumi on liijan
pieni, kaikki kuvani eivät mahdu siihen. Vaan luultavasti saan pian
toisen eräältä toiselta ihailijaltani.
Mitä sanot siihen, kun mulla on muitakin kosijoita? Hän on kaupungissa
postivirkamiehenä, hyvin kaunis mies, musta, kihara tukka, ruskeat
silmät ja mustat viikset. Mene kaupungin postikonttooriin, niin saat
nähdä hänet siellä.
Kirjoitit kerran, että tyttöjen on vaikea saada miestä, kun he tulevat
25-vuotisiksi, mutta minun laitani ei näytä olevan niin.
Mitä sanoisit, jos Sulle antaisin rukkaset ja menisin sille
maisterille, josta Sulle puhuin viime kerran tavatessamme kaupungissa?
Tiedätkös, minä pidän maisterista vielä enemmän kuin herrasta kaupungin
postissa.
Kuule, rakkaani, mitä teit Sinä Helsingissä? Kirjoita, rakas Aukusti,
kaikesta, mitä matkallasi tapahtui ja mikä huvittaa minua.
‒ ‒ ‒ ‒ ‒
Opettaja Neulanen, joka jälkeesi tuli tänne kansakoululle, joutui
heti epäsopuun opettajattaren kanssa. Hänellä on suuri halu kannella
opettajattaresta koulun esimiehelle rovastille ja tarkastajalle. Hän on
viekas kuin kettu, ja sen tähden en ollenkaan pidä hänestä. Ei hän ole
todellisesti sivistynyt.
Hän panettelee täällä Sinuakin, sanoo Sinua huonoksi opettajaksi ja
kaikkea muuta solvaavaa. Yleensä väittää hän, että ne, jotka tulevat
Kymölän seminaarista, ovat tyhmempiä ja vähemmän tietäviä kuin
Jyväskylän seminaarista tulleet. Minä puolestani luulen päinvastoin.
Kaikki ne, jotka tulevat Jyväskylästä, ovat niin itserakkaita, etteivät
edes tunne omaa nenäänsä ja niin ylpeitä kuin hyvinkin suuria herroja
olisivat.
Mutta kuules, minä muistutan Sulle entistä esitystäni. Kun Sinä
muutenkin luet niin ahkerasti, voisit Sinä yhdellä tiellä lukea
_ylioppilaaksi_. Se olisi hauskaa! Rakas Aukusti, voitko lukea
ylioppilaaksi? Minä luulen aivan varmasti, että Sinä helposti voit
lukea, sillä Sulla on hyvä pää, hyvä ymmärrys ja käsitys. Olisin niin
ylpeä pojastani, jos hän tulisi tänne kotiin tyttönsä luo _valko_-lakki
päässään! Ihmiset täällä, varsinkin opettaja Neulanen ja rovasti,
saisivat suuret silmät — ja sekös minua ilahuttaisi. Rakas Aukusti, et
Sinä tarvitseisi lukea juuri laudaturia, — vaikkei sekään olisi pois
tieltä, — kunhan vaan tulisit ylioppilaaksi. Kallis Aukustini, sitte
vasta kun Sinä luet ylioppilaaksi, menemme me naimisiin. Sitte minä
hoitaisin Sinua ja Sinä lukisit maisteriksi. Oma rakkaani, ajattele
todella tätä asiaa! Mamma ja Pappa tulisivat hyvin noloiksi, kun he
yhtenä kauniina päivänä lukisivat lehdistä, että ylioppilastutkinnon on
suorittanut herra _Aukusti Aaltonen_. Sitte he varmaan olisivat oikein
suosiollisia sinulle. Oma kulti, kirjoita kohta, aivan kohta, mitä
ajattelet tuumastani. Minusta on aate hyvä.
Lue ahkerasti, poikani, ja sinä saat valkolakin ja — — Alman.
Olen ollut terve ja iloinen. Samaa toivotan Sulle. Taivahan Herra Sua
suojelkoon!