Kirjeissä Suleimalle

kertoi

J. W. C. [J. W. Calamnius]

Ensimmäisen kerran julkaissut

K. E. Holm 1875.

_Saduista rikas muinaisuus tietää kertoa eräästä sfinxistä, joka

ihmisten selitettäväksi esitti sen arvoituksen: mikä se oli, joka

aamulla kulkee nelin jaloin, päivällä kahden, illalla kolmen. Kauan

aikaa jäi tämä arvoitus selittämättä. Kreikkalainen oli se mies, jonka

onnistui sitä viimein selittää._

_Tämä merkitsee, että Kreikkalaiset tiesivät selittää luonnon

ongelmoita. Kreikkalaisille oli avattu luonnon ihmeellinen kirja ja sen

mystillisen verhon alla, joka heistä peitti luonnon salaista elämää,

näkivät he lukemattomia henkisiä voimia ja aatteita. Luonto ei heistä

ollut kuollut, se oli täynnänsä eläviä olentoja ja henkilöitä. Metsissä

oleskelivat Dryadit eli metsän-Nymfat, vuorissa asuskelivat Oreadit eli

vuori-Nymfat ja lähteiden sekä vesien syvyyksissä piileskelivät Najaadit

ja Nereidit, lähde- ja vesi-Nymfat. Taikka jos silmiäsi loit taivasta

kohden näit sielläkin samanlaisen elämän. Täällä jatkoi mahtikas

metsästäjä Orioni uljaita urostöitänsä, täällä itkeä surivat Hyadit

veljensä kuolemaa ja heidän kyyneleensä valuivat satehena alas maan

päälle, täällä elivät ennen onnettomat lempiväiset tähtinä onnellisempaa

elämätä, kuin mitä ihmisinä eläneet olivat. Sanalla sanottu: Taivaat ja

maat olivat henkisyyttä täynnä ja kaikesta tiesivät Kreikkalaiset sadun

kertoa. Yö-haukan kamoittavassa huuhkaamisessa he kuulivat Nyktimenen

ääntä, joka synkeässä yössä huutaa valitti entisiä rikoksiansa.

Satakielen laulussa he huomasivat Filomelan vaikeroitsevan;

veri-pisaroissa, jotka tippuivat kallio-seinistä he näkivät Nioben

kyyneleitä. Niinpä eivät voineet, ei kukkaa poimia eikä puun varjoon

istahtaa ilman kuulemattansa näiden kertovan kohtaloansa._

_Tästä ihmeellisestä satu-maailmasta ovat seuraavaisten kertoelmain

aineet valikoimalla otetut. Karttamalla senkaltaista, joka loukkaa

nykyistä siveydellistä kantaa on koetettu valita kaunihimpia ja

mielekkähimpiä satuja, kuitenkin ilman ylenantamatta sitä muinaisuuden

ominaista katsomustapaa, joka näille tämmöisille saduille juuri antaa

niin mielyttävän ja omituisesti viehättävän värin. Ne ovat kuvaelmia jo

rauenneesta maailmasta, joka vuosisatojen läpitse kangastaa kauniina,

ihanteellisena ilmiönä, ja joka esthetillisen sievyytensä sekä rikkaan

mielenkuvituksensa kautta tarjoo runsaita nautinnon aiheita kaikille,

joilla vaan on runoudelle altis mieli._

_Suurin osa seuraavista kertoelmista on ollut julkaistuna eri

vuosikeeroissa aikakauskirjassa Kirjallinen Kuukauslehti._

Tekijä.

Kreikkalaisia satuja: Kirjeissä Suleimalle · 第 1 / 16 题