MURRAY'N JARLI. KANSAA. AATELISMIEHIÄ. Sitten KUNINGATAR.
MURRAY. Missä on kuningatar? Kansa pyytää saada nähdä kuningattarensa.
-- Ette vastaa, -- onko hän vaarassa?
KUNINGATAR (epäjärjestyksessä ja yöpuvussa). Avuksi, avuksi, Skotlannin
miehet, paljastettuja miekkoja ojennetaan minun rintaani vastaan! (hän
näkee paljastetun miekan ja huutaa peloissaan). Pois, pois! Minä en
kestä tätä näkyä! (hän itkee). Skotlannin miehet, suojelkaa
kuningatartanne! (polvillaan.) tai armahtakaa minua ja tappakaa minut,
vaan niin ett'en itse sitä nä'e! Tuolla, -- taaskin tuolla! (hän
kavahtaa pystyyn ja katselee hajamielisenä ympärilleen). Oi, miksi
tulin tähän maahan? Minä en ymmärrä teitä, minä pelkään teitä; antakaa
minun lähteä kotiini jälleen! -- -- Oi, kun minä näin Skotlannin
rannikkoa kylmässä ja sumussa märältä laivankannelta, missä viluisena
seisoin, silloin tunsin jotain tulentapaista, joka poltti sydäntäni, ja
nyt, nyt minä tunnen samaa taasen! Oi, antakaa minun lähteä jälleen
kotia Franskaan! Hu, kuinka kamalata täällä on! Minä ratsastin teidän
pimeään, synkkään kaupunkiin, te tulitte minua vastaan pitkissä
rivissä, kantaen raamatun kuvia päänne päällä, kuvia murhasta, tulesta
ja rovioista; te hieroitte äänettömiä soittimia, te lauloitte kolkkoja
veisuja -- oi, antakaa minun mennä jälleen kotia Franskaan! Franskassa
on päivää ja valoa, siellä on hellyyttä vaimoja kohtaan, siellä
tyynesti noudatetaan ja kunnioitetaan lakia, siellä on hyvyyttä
hyljättyjä kohtaan, siellä on sukuni ja lapsuuteni päivät; oi, antakaa
minun mennä jälleen kotia Franskaan! (polvillaan). (Kun Morton ja hänen
seuransa tulevat, nousee hän säikähtyneenä ja pakenee). Tuossa he ovat!
Nyt tahtovat minua murhata!
MURRAY. Pankaa tuppeen miekkanne, Morton'in jarli! (tämä tekee sen
kohta, mutta muutamat miehet hänen takanansa eivät sitä tee.) Morton'in
jarli, lähettäkää vankeuteen ne miehet teidän takananne, jotka eivät
ole miekkojansa tuppeen panneet! (Morton tekee sen, he saarretaan ja
viedään ulos. -- Lindsaylle, joka myös on tullut). Lordi Lindsay,
linnan vartioiminen jää teidän toimeksenne! Ei kukaan aseellinen
uskaltako kuoleman uhalla astua kuningattaren huoneisin! -- Käännös,
mars!
(Näyttämö tyhjä).