LETHINGTON. Tahtoisin puhua kanssanne. Kreivi Morton on minut
lähettänyt. Tiedätte ett'ei hän mielellään itse puhu teidän kanssa.
RIZZIO. Kun hän on saanut niin kohteliaan sanansaattajan, niin hänen
varmaankaan ei sitä tarvitse.
LETHINGTON. Itse hän on vielä korkeamman miehen lähettiläs.
RIZZIO. Kenenkä?
LETHINGTON. Murray'n.
RIZZIO. Vai tuon karkoitetun kapinan-nostattajan! Vai heillä on
yhteisiä asioita?
LETHINGTON. Siihen vastatkoon Morton itse.
RIZZIO. Minua ei ollenkaan huvita Murray'n asiat, eikä ne henkilöt,
jotka niitä asioita ajavat.
LETHINGTON. Mutta mahdollista kuitenkin on että nuo asiat teitä vielä
voivat vähän huvittaa.
RIZZIO. Sitä suuresti epäilen.
(Käy istumaan).
LETHINGTON (syrjään). Hän käy istumaan minun läsnä ollessani!
RIZZIO. Käykää istumaan, herra valtiosihteeri!
LETHINGTON. Olen teille suuresti kiitollinen, herra yksityissihteeri;
(käy istumaan, selkä puoleksi Rizziota vastaan, ja laskee molemmat
jalkansa eräälle tuolille). Eikö teillä ole minkäänlaisia himoja, David
Rizzio?
RIZZIO. Himot ovat vaaralliset valtiomiehelle.
LETHINGTON. Se muistutus on niin todenperäinen, että juuri äsken olen
ollut tilaisuudessa sitä tehdä. Mutta kuitenkin...
(Rupee leikkimään kreivi Murray'n sormuksella).
RIZZIO. Mutta kuitenkin jarli arvelee, ett'ei kukaan ole himojansa
vailla?
LETHINGTON (lausuu painolla). Niin.
RIZZIO. Siinä tapauksessa täytyy vaan asettaa niin että ne sopivat
yhteen työmme kanssa...