Purimon sali, joka on sisustettu herraskuosiin, vaikka raskaasti ja
kömpelösti. Peräseinällä, sohvan yläpuolella, kirjaimet H. P. ja T. G.
-- Oikealla puolen tuoleilla istuu isäntiä ja emäntiä jäykissä
asemissa! Naisilla on krinuliivit. Vasemmalla puolen istuu herrasväkeä
sohvilla ja tuolilla. Esiripun noustessa herrasväki juo kahvia.
Talonpojille tarjotaan sitä parast'aikaa. Nimismies istuu sohvan
kulmassa lähinnä sohvan reunaa. Ylioppilas tuolilla hänen vieressään.
Kirkkoherska ja lukkari peräsohvalla. -- Katajan hakoja lattialla.
ERÄS HERRA. Anteeksi! Mihin aineesen herrat niin kiihkoisasti ovat
kiintyneet?
YLIOPPILAS. Mistäpä lakimiehet muusta osaisivat puhua kun ammatistaan.
HERRA. Uh! Ne ovat niin inhottavia nuot käräjäjutut.
YLIOPPILAS. Totta kyllä. Toisinaan ne ovat hyvin inhottavia, varsinkin
äskeisessä tapauksessa. (Jatkavat keskustelua.)
1:NEN EMÄNTÄ (koettaa toisen emännän länninkiä). Kas kun minä luulin,
voi hyvänen aika, kuinka sitä erehtyy, kun minä luulin, että emännän
länninki oli paramattoa.
2:NEN EMÄNTÄ. Ei. Omakutoista se vaan on.
1:NEN EMÄNTÄ. Niin aina. Kyllä minä sen nyt jo näen. On sillä sentään
vähän eroa. Minun on oikein täyttä paramattoa.
2:NEN EMÄNTÄ. Niin näkyy. Mutta tämän morsiamen länninki vasta muhkea
mahtaa olla. Se on oikein kaupungissa tehty.
1:NEN EMÄNTÄ. Niin. Se onkin kai tehty tuohon uuteen herrasväen
tyyliin. Mutta ei sitä sentään niin sopisi treiskailla talonpoikaisen
ihmisen, vaikka onkin rouvaksi pääsevinään.