VARPUNEN JOULU-AAMUNA.

Lumi ompi peittänyt

kukat laaksosessa,

järven aalto jäätynyt

talvi-pakkasessa,

varpunen

pienoinen

syönyt kesän einehen;

järven aalto jäätynyt

talvi-pakkasessa.

Pienen tuvan ovella

seisoi tyttö-kulta:

»Tule, varpu, ilolla,

nouki siemen multa.

Joulu on

koditon

varpuseni onneton,

tule tänne ilolla,

nouki siemen multa.»

Noukkimaan nyt siementä

lensi varpu-kulta:

»Kiitollisna einettä

otan kyllä sulta.

Palkita

Jumala

tahtoo kerran sinua.»

Noukkimaan nyt siementä

lensi varpu-kulta.

»En mä ole, lapseni,

lintu tästä maasta.

Olen pieni veljesi,

tulin taivahasta.

Siemenen

pienoisen,

jonka annoit köyhällen,

sai sun pieni veljesi

enkeleitten maasta.»

Z. Topeliuksen mukaan.

Ilvola · 第 123 / 130 题