Mun varsan' on niin sorja
ja kaunis käynniltään,
mun varsan' on niin norja
ja liukas liikkeissään.
Jos ohi pyrit milloin,
se eipä laskekaan.
Sen vilkkuu korvat silloin,
se kuopii jalallaan.
Miel' ajeloon on mulla,
mut haast' ei tulekaan
se rengin huutelulla,
sen itse noutaa saan.
Se muist' ei koskaan huoli,
sen itse suitsitan,
ja sitten niinkuin nuoli
kiidämme matkahan.
Z. Topelius.