Runoseppä Taavetti Savolainen oli syntynyt v. 1797 Kuopion pitäjässä.
Hän oli perinyt talon ja mannun, mutta mieli näyttää tehneen itse
kaupungin elämään, niin että möi perintönsä ja muutti kaupunkiin, jossa
osti talon. Vaan ei hän niinkään viihtynyt, möi tämänkin ja rupesi
merimieheksi sekä purjehteli jonkun aikaa Saimaan vesillä. Palasi
sitten Kuopioon ja lienee viimeiset aikansa vuokramiehenä kuljettanut
tavaroita Toivalan ja Kelloniemen välillä. Hän kuoli Kuopiossa 4 p.
toukok. 1855.
Vesillä liikkuissansa heräsi savolaisessa runon into: eräänä kauniina
kesäyönä laivankannella istuessaan ja luonnon ihanuutta katsellessaan
hän teki ensimmäisen runonsa. Savolaisen runot eivät kuitenkaan osoita
suurempaa runollista taipumusta. Suom. Kirj. Seuran kirjastossa
säilytetään niitä useampia, joista huomautettakoon erittäinkin hänen
sururunoansa Paavo Korhosen kuolemasta, joka on hyvä todistus siitä
suuresta arvosta, jossa kansa aina on Korhosta pitänyt ("Ei ole kuolon
kiertänyttä, surman vanhan voittanutta, Ei niin järjestä jaloa, Tahi
taiosta isoa Ole suurta oppinutta, Joka saisi surman jousen, Julman
jäntehen e'eltä, Nuolen sen terävän tieltä Päänsä piilleeksi pikaisen"
j.n.e.). Muuten ansaitsevat, paitse tähän painettuja, Savolaisen
runoista jo aineensakin tähden mainitsemista "Muistopatsas ja runolaulu
kreivi Robert Henrik Rebbinderin kuolemasta", "Vangituista
viinapannuista" (1843) ja "Sotamiesten intoruno v. 1855".