_C.W. Hanefelt_."
N:o 2.
"Rakastettu Leonoreni!
Tiedän varsin hyvin, mitä sinun katseesi ovat pyytäneet häneltä,
joka ei koskaan ole kieltänyt sinulta luottamustaan, kuten
sinäkin olet elämäsi vaikeissa vaiheissa luottanut minuun. Mutta
minä en voinut puhua avoimesti. Siksi mieluummin vaikenin — ja
minun täytyy vaieta edelleen.
Rakas Leonore! Minä matkustan ulkomaille vuodeksi tai pariksi...
Ellen saa virkalomaa, otan eron.
Saat pian kuulla minusta, ja ole varma siitä, etten unohda
mitään, mitä olen luvannut.