NOIN KERRAN TYTTÖNEN LAULOI.

Soi rannalta laulelo rastaan,

vedet vihreinä päilyvät

ja suortuvat koivujen nuorten

sinisilkkinä häilyvät.

Käy laulu ja helke ja hilke,

soi ylpeä kaipaus yön,

ja niinkuin kahlittu kyyhky

lyö iskuin paisuvin syön.

Uni kaunis, taas sinä saavut

mun murheeni rauhoitat,

uni kaunis, iltojen kaiho,

kun tienohot tuoksuvat.

Uni kaunis, kallis ja hellä,

minut tyynnytät suudelmin,

käsivarsin vangitset valkein

ja katsehin kaipaavin...

Vesihyttyset tanssivat, leijaa

yli niittyjen auer yön

ja paimentyttösen laulu

soi kaukaa päätteheks työn.

Se soi ja ma äkkiä tunnen

ilon lämpimän rinnassain:

noin kerran tyttönen lauloi,

ah, minulle, minulle vain...

Tulenkantajat: Nuoren Voiman Liiton kirjallisen piirin albumi. 1924 · 第 66 / 81 题