"Ei."
"Antoiko hän sinulle tulitikut?"
"Antoi, mutta hän ei tiennyt mihin niitä käyttäisin."
"Kun olit sellaisissa hommissa, kuinka uskalsit pitää häntä mukanasi,
-- salapoliisia? Selitäppäs se!"
Poika epäili, hypisteli takin nappejaan hämillään ja virkkoi sitten
varovasti:
"Tunnen salapoliiseja, niitähän on suvussanikin; jos ken ei tahdo, että
nämä saavat vihiä asioista, joita hänellä on tekeillä, niin on parasta
ottaa ne mukaansa kun tekonsa tekee."
Se naurun ukkosilma, jolla tätä pojan yksinkertaista viisauden sanaa
tervehdittiin, ei sanottavasti vähentynyt poikaraukan ujon punastumisen
vuoksikaan.