Laiska hevois-koni veti kerran suolakuormaa ja vierähti sen kanssa
tapaturmasta vesilampiin. Jällensä jaloilleen päästyä, tunsi hän
kuormansa paljon entistä keveämmäksi, sillä suolat olivat koko joukon
vedessä sulaneet. "Tuopa oli hyvä keino kuormaansa keventää!" arveli
hän siis hyvillä mielin; "kyllä maar vastaki kuormani vedessä käytän,
koska siitä semmoinen apu lähtee!" Taas vähän ajan takaa kuljetti sama
hevonen aika raskasta pellavaskuormaa. Lammin partaalle tultua, hyppäsi
hän nyt tahallansa veteen ja vei kuorman perässään, mutta ylös sieltä
noustessaan havaitsi hän mieliharmiksensa, että kuorma vaan tuhatta
raskaammaksi oli muuttunut, sillä vettyneet pellavat olivat entistänsä
paljon raskaammat.
Niin on palkkaki pahalla,
Kuin on työssäki typerä.