Ero kahdeksannesta armeijasta.
Syyskuun alussa olimme saaneet Itävalta-Unkarin päämajasta kuulla, että
venäläisten suuri ylivoima oli saanut Lembergin luona olevat armeijat
ylen vaaralliseen asemaan ja että Itävalta-Unkarin 1:sen ja 4:nnen
armeijan eteneminen oli pysäytetty.
Siitä pitäen seurasimme jännityksellä sikäläisiä sotatoimia ja saimme
yhä uusia ja yhä huonompia uutisia. Näiden tapausten kulku selviää
parhaiten alla olevista sähkösanomista:
Meiltä ylimmälle armeijanjohdolle syyskuun 10:ntenä 1914:
"Minusta näyttää epäiltävältä, voidaanko Rennenkampfia
ratkaisevasti voittaa, venäläiset kun ovat tänään varhain
lähteneet peräytymään. Sotatointen jatkamista varten tulee
kysymykseen armeijan kokoaminen Schlesiaan. Voimmeko toivoa
saavamme lännestä lisää apujoukkoja? Täältä voidaan luovuttaa
kaksi armeijaosastoa."
Sähkösanoma lähetettiin syyskuun 10:ntenä, samana päivänä siis, jona
Rennenkampf odottamatta alkoi peräytyä itään päin.
Ylimmältä armeijanjohdolta meille syyskuun 13:ntena 1914:
"Kaksi armeijaosastoa kiireimmiten vapautettava ja varattava
lähetettäväksi Krakovaan!..."
Krakovaan? Sepä ihmeellistä! Näin me kummastelemme ja arvailemme asiaa.
Epäröiden lähetämme siis ylimmälle armeijanjohdolle seuraavan
sähkösanoman:
"Syyskuun 13:ntena 14.
"Takaa-ajo päättyy huomenna. Voitto näyttää olevan täydellinen.
Hyökkäys Narewia kohti ratkaisevaan suuntaan mahdollinen noin
10 päivän kuluttua. Mutta Itävalta pyytää Romanian vuoksi
suoranaista avustusta siten, että armeija siirretään Krakovaan
ja Ylä-Schlesiaan. Käytettävänä sitä varten neljä armeijaosastoa
ja yksi ratsuväkidivisiona. Yksin junallakuljetus kestää noin 20
päivää. Pitkät marssit itävaltalaisten vasemmalle siivelle. Apu
saapuisi sinne liian myöhään. Pyydän ratkaisua. Armeijan pitäisi
joka tapauksessa säilyttää itsenäisyytensä."
Tämä lähetettiin samana päivänä, jona Rennenkampf alkoi kadota Niemenin
rämeihin menetettyään ei vain muutamia höyheniä, vaan kokonaisen siiven
ja muutoinkin koko lailla pahoin pideltynä.