JYNKKÄ (tulee samassa sisään vasemmalta Hallisen jättämät paperit
kädessään. Nähtyään nuoret jää hän seisomaan kuin kivettyneenä):
Teresia! (Hänen äänensä jylisee.) Teresia!
Teresia ja tohtori eroavat. Tohtori painaa päänsä alas, vaan
Teresia katsoo lujana ja tyynenä kumpaakin. Heikko hymy kierii
hänen suupielissään, kun hän näkee tohtorin hämmästyksen ja
heikkouden.
JYNKKÄ (viittaa kädellään, kun tohtori koettaa sanoa jotakin, ja painaa
toisella kädellä sydäntään): Ei mitään, ei mitään. Alan ymmärtää.