Venäjän Keisarit ja Pääruhtinaat: Aleksanderi I. Hallitsee vuoteen 1825.
Keisari Aleksanderi I kutsuu Suomen Säädyt v. 1809 Herrainpäiville
Porvoon, jotka 25 p. Maaliskuussa alkavat. Siellä vakuuttaa hän
heidät entisen Uskon ja perustuslakien muuttumattomasta pitämisestä.
Säädyt tunnustavat Keisarin korkeimmaksi Pääksensä, Valtijaksensa
ja Pääruhtinaaksensa. Suomen Hallituksen järjestys toimitetaan.
Kesäkuussa, 19 päivänä, päättää Keisari Herrainpäivät. Syyskuussa,
17 päivänä, tapahtuu Haminan rauha, jossa Ruotsi antaa oikein
muodollisesti Venäjälle koko Suomen, Ahvenanmaan ja Tornion, niin että
Muonio- ja Torniojoet tulevat rajaksi. Suomen Hallitukseksi asetettiin
Hallitus-Seura Turkuun, joka v. 1816 on saanut nimen: Keisarillinen
Senaatti Suomessa, ja v. 1819 on muutettu Helsingforsiin, joka kaupunki
jo ennen oli Suomen pääkaupungiksi määrätty. V. 1811 yhdistetään
Viipurin lääni muun Suomen kanssa. Samana vuonna laitetaan Seura
Suomen asioille Pietarporissa. V. 1812 kulkee Keisari Suomen kautta
Turkuun. V. 1817 pidetään riemujuhlaa Lutheruksen Opinparantamisen
muistoksi. Silloin tulee Turun hiippakunta Päähiippakunnaksi ja sen
pispa, joka eroaa Siakanslerin virasta, pääpispaksi Suomessa. V. 1819
matkaa Aleksanderi koko Suomen läpi aina Tornioon asti. Hän kuolee 1 p.
Joulukuuta v. 1825.
Nikolai I, nykyinen keisarimme, hallitsee sitte v. 1825.
Kaikkeinarmollisin Keisarimme muuttaa heti Seuran Suomen asioille
Pietarporissa Kansliaksi Valtakunnan Sihteerille. Turun palon perästä
v. 1827 muutetaan Korkiopisto Helsingforsiin, ja se saapi uudet
säännöt sekä uuden järjestyksen. Turkuun laitetaan Gymnasiumi. V. 1831
tulevat läänit uudestansa järjestytetyksi. Hovi-Oikeus on laitettu
Viipuriin, ja muutamia uusia kaupunkeja perustettu. Näillä ja monella
muullaki laitoksella on kansallista järjestystä kartutettu. Muutoin
toivottaa sisältäpäin katsoin, halajaminen paremman kristillisyyden ja
Suomalaisuudenki perään, uuden, iloisemman ajan lähenemistä.