Hänen alle yhdistetään v. 1583 jällensä Turun ja Viipurin hiippakunnat.
Kuningas Johanin aikana rientää hän saada paavilaista lithurgiata
Suomessa levitetyksi. Näyttää olleen enemmin kavalata laatua.
Tämän aikana on suuri kurjuus Suomessa. Ensivuosina hävittävät
alituiset karkausretket, niin pohjassa kun etelässä, maatamme.
Rauhan keskustelemisia on tapahtunut useimmasti Plussajoen suulla,
lähellä Narvaa; niin myöskin v. 1592. Kun siihen aikaan Herttua
Kaarle Sigismundin siasta tulee Riikinhoitajana Ruotsia hallitsemaan,
ottaa hän varjelukseensa ja suojaansa evangeliumisen uskonsa vuoksi
ahdistetut papit. Ne vaikuttavat yhteisen kokouksen Upsalassa v. 1593,
jossa usko tulee paavilaisista lisäyksistä puhdistetuksi ja Evangeliumi
Ruotsin valtakunnassa kaikeksi ajaksi perustetuksi. Siinä kääntyy
pispa Erikki Erikinpoika Evangeliumin puolelle. Klaavu Fleminki on
nyt Guvernöörinä Suomessa. Hän estelee Sigismundin puolesta kaikella
tavalla Kaarle Herttuan tuumaa. Herttua lähettää Kaarle Steenbokin
Suomeen Fleminkiä Kuninkaasta vieroittamaan. Vaan Fleminki ei ole
hevillä viekoteltu. Hän alkaa nyt lyödä vankeuteen Kaarlen ystäviä.
Kuningas antaa hänelle yhä suuremman vallan. Rauha Venäjän kanssa
päätetään viimmen Teusiinassa, lähellä Narvaa, v. 1595. Viro tulee
Ruotsille; rajat käydään. Samana vuonna Söderkyöpingin Riikinkokous.
Fleminki saapi uuden hallitusmuodon Suomelle Riikinhoitajan arvon
kanssa. Hän pitää siellä suuria sotalaumoja, joitten ruokkiminen
käypi rahvaalle niin vaikiaksi, että Pohjanmaalaiset lähettävät
Bengti Poutun, Kyrön pitäjästä, Herttualle siitä valittamaan. Herttua
kehoittaa kapinaan, joka on Nuiasodan nimellä tuttu ja jossa 11,000
Suomalaista arvellaan henkensä menettäneen. Kapina leviää Karjalaan
asti. Jaakko Ilkka ja Hanno Krankka, Abrahami Melkhiorssoni, Israeli
Laarssoni ja hänen kanssa olevat talonpojat lyödään Flemingiltä v.
1597 Ilmajoen varrella, jonka perästä kapina alkaa asettua. Fleminki
kuolee samana vuonna ja Arvidi Stoolarmi tulee hänen siaan Sigismundin
uskolliseksi puoltajaksi Suomessa. Herttua löytäypi sotajoukolla
Suomessa, ja Fleminki pakenee maan sisään. Turun linnaa piiritetään ja
sitä puoltaa Flemingin leski miehullisesti. Se tulee viimmen Danieli
Hiortin viekkaudella otetuksi. Herttua palaa vankijoukolla Ruotsiin. V.
1598 tapahtuu Suomalaisten, makkararetkeksi kutsuttu, karkaus Ruotsiin.
Kaarle voittaa Stongebruon tappelussa samana vuonna Sigismundin,
joka nyt oli Puolasta tullut sotalaumalla Ruotsiin. Näiltä ajoilta
on Sigismundin vallan loppu Ruotsissa. V. 1599 soditaan ainaki vielä
Suomessa. Joakhimi Skeli valtaa Herttualle Kastelholman. Herttua itse
tulee Suomeen, ottaa maan allensa, piirittää Viipurin. Sigismundin
puoltajia rangaisee hän kovasti. V. 1600 pidetään Linkyöpingissä
Riikinkokousta, jossa Herttua antaa tuomita hengiltä pois monta yläistä
Ruotsin herraa. Pispa Erikki Erikinpoika, joka oli jällensä pyörähtänyt
paavinuskon puolelle, tulee samana vuonna menettämään tulonsa ja viisi
vuotta myöhemmin virkansaki, jonka hän vasta v. 1612 tulee saamaan
takasin Gustavi Adolphilta. Kaarle menee Livoon sotimaan Puolalaista
vastaan. Sieltä palatessansa matkaa hän v. 1602 Turusta Pohjanlahden
ympäri Ruotsiin. V. 1604 pidetään Riikinkokousta Norkyöpingissä,
jossa Ruotsin valtakunnan kruunu annetaan Kaarle IX:nelle. Oulun
kaupunki perustetaan v. 1605 ja Kajaanan linna v. 1607. Sotaa käydään
yhä Livossa vaihettelevalla onnella. Kaarle tekee v. 1608 Viipurissa
liiton Vasilei Shuskoin kanssa Puolaa vastaan. Jaakko de la Gardie,
Pontuksen poika, lähtee sen perästä v. 1609 Venäjälle ja sotii siellä
miehen tavalla, vaikka onki paljo vastoinkäymisiä. Monta linnaa lankiaa
hänen käsiinsä, yksin Novgorodiki. Nyyenskantsia aletaan rakentaa. V.
1611 perustetaan Vaasan kaupunki. Samana vuonna kuolee Kaarle lX, ja
Gustavi Adolphi tulee hänen siaan. Tila on silloin maassa sisällisesti
ja ulkonaisesti peljättäväinen. Sigismundi Puolasta alkaa hyväillä
nuoren Kuninkaan kruunua, vaan hän tulee estetyksi. Rauha Danskan
kanssa Knäärödissä v. 1613. Sota leimahtaa Venäjän kanssa. Gustavi
Adolphi tulee Suomeen sitä taluttamaan. Jaakko de la Gardie ja Evertti
Horni voittavat sodassa erinomaisen kunnian. Ruotsi on voittopuolella.
Kuningas kutsuu Suomen Säädyt kokoukseen Helsingforsiin v. 1616.
Helmikuussa v. 1617 päätetään Stolbovan rauha, jossa Suomen raja
Laatokkajärven asti siirretään.
Boris Godunova nousee lankonsa Feodori Ivanovitsan perästä Venäjän
valtijaksi.
Hän tulee Epä-Dmitreiltä niin ahdistetuksi, että myrkyttää itsensä v.
1606.
Vasilei Ivanovitsa Shuskoi tulee Boris Godunovan perästä Venäjän
valtijaksi. Häntä vastaan ilmantuu uusi Epä-Dmitrei.
Kaarle IX nousee veljen poikansa Sigismundin siaan, jonka hän on
voittanut, v. 1600 Kuninkaaksi. Hallitsee kuolemaansa asti v. 1611.
Gustavi II Adolphi nousee isänsä kuoltua peritylle istuimelle. Ammutaan
v. 1632.
Mikhaeli Feodorovitsa Romanova valitaan v. 1610 ehdotellun Ruotsin
prinsin Kaarle Philipin siaan Tsaariksi. Hänen huonet hallitsee vielä
Venäjällä. Mikhaeli Feodorovitsa kuolee v:na 1645.
b) Stolbovan rauhasta Uuskaupungin rauhaan (v. 1617—1721). Kuningas
Gustavi Adolphi eroittaa v. 1618 Turun hiippakunnasta jällensä
Viipurin, johonka hän asettaa Olaus Elimääuksen pispaksi. Kuningas
valloittaa Livon maan. Hän perustaa Suomessa kaupunkeja: v. 1617
Uuskaupungin, v. 1620 Joensuun ja Kokkolan kaupungit, ja v. 1621 saapi
myös Tornio kaupunkioikeuden. Sisällinen meno maassa alkaa kaikin
tulla parempaan järjestykseen. Hovi-Oikeus Turussa laitetaan v. 1624.
Pispa Erikki Erikinpoika, joka edelläkävijänsä mukaan on Suomen kieltä
kirjoituksissa harjoitellut, kuolee v. 1625.
6. Iisakki Rothovius, Ruotsista syntysin tulee v. 1627 Turun pispaksi.
Hän nostaa Kristillisyyden Suomessa huonosta tilastansa parempaan
asuun. Kuningas voittaa Kuurinmaan. Sigismundin täytyy suostua
Ruotsille etuisaan rauhaan Altmarkissa v. 1629. Vuonna 1630 laitetaan
Gymnasiumi Turkuun. Suomalaiset seuraavat suurta Kuningastansa
30-vuotiseen sotaan. Gustavi Adolphi ammutaan siellä v. 1632, jonka
perästä Akseli Oksenstierna, Kristiinan alaikäisyyden aikana, saapi
toimen sodan asioista osaksensa. Rothovius ja Greivi Pietari Braahe
vaikuttavat tällä ajalla yhdessä kotimaamme hyväksi epäuskon sekä
järjettömän elämän hävittämisellä ja hyväntekeväisten laitosten
matkaansaamisella. Braahe on v. 1637 saanut Suomen Guvernöörinä
hallittavaksi, mutta kutsutaan v. 1640 muihin virkoihin Ruotsiin.
Mainittuna vuonna 1640 tulee hänen kautta Suomen Akademia Turussa,
entisen Gymnasiumin siaan, asetetuksi. Triviali-kouluja laitetaan
moneen kaupunkiin. Suomen Lappalaiset saavat omituisia pappeja. Pyhä
Raamattu suomeksi annetaan v. 1642 ensikerran täysinäisenä präntistä.
Samana vuonna saapi Akademia omituisen kirjanpränttääjän. Brömsebruon
rauha v. 1645. Kolmetkymmentävuotinen sota loppuu v. 1648, Vestphalisen
rauhan kautta, Ruotsin voitoksi. Samana vuotena tulee Pietari Braahe
taas Suomen Guvernööriksi, jota virkaa hän vuoteen 1654 asti hoitaa.
Sortavalan kaupunki perustetaan v. 1640, Braahen eli Salosten ynnä
Kristiinan kaupungit v. 1649, Kajaana v. 1650. Rothovius kuolee vuonna
1652.
Kristiina, edellisen tytär, Drotninki v. 1632, ottaa itse hallituksen
vastan v. 1645, jättää kruununsa v. 1654, k. 1689. Hän on viimmeinen
hallitsija Vaasen kuningassuvusta.
Aleksei Mikhaelovitsa Tsaari v. 1645, k. 1676.
7. Eskhillus Peträäus, syntynyt Ruotsissa, tulee Rothoviuksen jälkeen
pispaksi Turkuun. V. 1653 perustetaan Pietarsaaren kaupunki. Drotninki
Kristiina poisluopuu Ruotsin kruunusta v. 1654 ja Kaarle X:nes
Gustavi nousee kuninkaaksi. Kuningas sotii Puolassa erinomaisella
menestyksellä. Tämä sota rasittaa Suomea miesotoilla ja muutenki.
Venäläiset hyökäävät v. 1656 maahamme, hävittävät Karjalata ja
polttavat Nyyenskantsin. Pohjanmaallaki käypi Venäläisiä. Gustavi
Leevenhaupti vastustaa vihollista ja ajaa sen viimmen pois maasta. Sota
muuttaupi Livoon. Pispa Peträäus on harjoittanut Suomen kieltä. Hän
kuolee v. 1657 ruttotautiin, joka silloin taas Suomessa liikkuu. Sivu
175-178.
Pfaltsi-Tsveibrykkenin kuningas suku: Kaarle X Gustavi, Gustavi
Adolphin sisarenpoika, Kuningas v:na 1654, k. 1660.
8. Johannes Terseerus, Daalareissa syntynyt, seuraa Peträäusta
pispanvirassa. Matkustaissansa Saksanmaalla tiedon etsinnössä, tulee
hän tutuksi Kalikstuksen kanssa, jonka vapaampia ajatuksia sitten
seuraakin. Ennen pispaksi tultuansa elää hän viroissa Turun ja Upsalan
Akademioissa. Kuningas Kaarle X:nen sodat kestävät yhä. V. 1657
käypi hän Danmarkkia vasten, jonka täytyy v. 1658 suostua rauhaan
Roskhildissä. Samana vuonna matkaansaattaa Leevenhaupti Vallisaaressa
sotilakon Venäjän kanssa. Danska alkaa sodan uudestansa ja Kaarle
X:nes kuolee v. 1660. Hänen poikansa Kaarle XI alaikäisyydessä tekevät
Ruotsin pääherrat rauhan valtakunnan vihollisten kanssa: Danskan
kanssa Kyöpenhaminassa v. 1660, Puolan kanssa Oliivassa v. 1660 ja
Venäjän kanssa Kardiksessa v. 1661. Mutta toiselta puolen sekautuu
Ruotsi vieraisiin sotiin ilman syytä. Terseeruksen aikana alkaa Suomen
rahvas jo suureksi osaksi kirjanlukemiseen harjaantua. Tätä pispaa,
joka luonnollista vapaamielisyyttä harjoitteli, vihaavat vainomiehet
Turussa, varsinki se tuima Svenonius. He saattavat v. 1664 pispan pois
virastansa Suomessa. Lopulla kuolee hän pispana Linkyöpingissä. Sivu
178-181.
Kaarle XI, edellisen poika Kuningas v. 1660, ottaa itse hallituksen
vastaan v. 1672, k. 1697.
9. Johannes Getselius Vanhempi, talonpoikaisista vanhemmista
Vestmanlannissa, on ensistä Dorpatin Akademiassa Professorina, sittä
pastorina Daalareissa, sittä Superintendenttinä Livossa. Kutsutaan
Terseeruksen perästä pispaksi Turkuun. Kuningas Kaarle XI ottaa
v. 1672 itse hallituksen vastaan. Hänellä on ensistä kovat sodat
käytävinä, sillä vihollisia nousee kaikilta haaroilta Ruotsia vastoin.
Viimmen saadaan rauha muittenki vihollisten kanssa ja Danskan kanssa
v. 1679 Lundissa. Tämän perästä alkaa Kuningas sisällistä tilaa
valtakunnassansa kaikilla keinoin parantamaan. Hän hankkii itsellensä
täyden yksivallan riikissänsä. Alkaa toimittaa Reduktiuonia s.o.
lahjoitettuin kruununomaisuutten jällenottamista. Kaikkinaiset keinot
tulevat Suomessa edesautetuksi. Getselius, joka virkansa puolesta
samalla on Akademian Siakanslerina, parantaa kaikella tavalla Suomen
Korkiopiston tilaa. Toiselta puolen pitää hän tarkan huolen rahvaanki
opettamisesta. Hän varustaa heille kirjanpräntistään täysin määrin
kirjoja. V. 1685 annetaan uusi ylöspano suomalaisesta pyhästä
Raamatusta, jonka Henrikki Floriinus on alkukielen jälkeen parantanut.
1686-vuoden kirkkolaki annetaan suomennettuna samalta Floriinukselta
valkeuteen. Getselius Vanhempi kuolee vuonna 1690. Sivu 181-185.
Feodori III Alekseievitsa. Tsaari v. 1676, k. 1682.
Pietari I Alekseievitsa (Suuri). Tsaari v. 1682. Hänellä ovat alussa
sisarensa Sophia Alekseievna ja veljensä Iivana V Alekseievitsa
kanssahallitsijoina. Yksinään hallitsija v. 1689, Keisari 1721, k. 1725.
Kaarle XII, edellisen poika, Kuningas v. 1697, k. 1718.
10. Johannes Getselius Nuorempi, vanhemman Getseliuksen poika, tulee,
kotona ja ulkomaalla opittuansa ynnä oltuansa Professorina Turussa
ja sittä Superintendenttinä Inkerinmaassa, isänsä perästä pispaksi.
Sen mainion, isältänsä jo v. 1674 aljetun, Raamattutyön päälle tekee
hän aina ahkerasti työtä. Kärsii yhdessä isänsä kanssa väijymisiä
vihamiehiltä. Hänen aikana ovat Suomella kovat päivät. Vuosina 1695,
1696 ja 1697 ovat varsin ankarat nälkä- ja kuolinvuodet. Kuningas
Kaarle XI kuoltua v. 1697 vastaanottaa hänen poikansa Kaarle XII
valtakunnan hallituksen. Nyt nousevat kauhiat sodat. Danska, Venäjä
ja Puola yltyvät heti Ruotsia vastoin, jotka kaikki nuori kuningas
alussa jalosti voittaa. Se kuuluisa Narvan voitto Venäläisten yli
v. 1700. Suuri Pietari perustaa v. 1703 Venäjän uljaan pääkaupungin
Pietarporin. Puolan valta joutuu Karlen käsiin. Rauha Alt-Ranstatissa
v. 1706. Venäläiset piirittävät Viipuria v. 1706 ja polttavat Porvon
v. 1708. Suuri Pietari voittaa Karlen Pultavan tappelussa v. 1709.
Venäläiset piirittävät taas Viipuria v. 1710 ja ryntävätki sen
Kesäkuussa. Viimmeinen Viipurin pispa Davetti Lundi pakenee heitä
Ruotsiin. V. 1712 tapahtuu Sarkasota. Se mainio Maunus Steenbokki
kukistuu sankarillisesti sotien Saksanmaalla v. 1713. Samana vuonna
alkaa Tsaari täydellä todella ryntää Suomea. Generaali Lybekkeri ei
voi häntä vastustaa. Armfeltti, joka Lybekkerin perästä tulee sodan
päämieheksi Suomessa, vastustaa Venäläisiä Pälkäneellä, ja olisi Ison
Kyrön tappelussa (v. 1714) ehkä voittanutkin, jos ei de la Barre olisi
voittoa menettänyt. Samana vuonna 1714 palaa Kaarle XII Turkinmaasta,
jossa hän sitte Pultavan tapon on elellyt, Straalsundiin ja sieltä
Ruotsiin. V. 1715 piirittävät Venäläiset nälkään Kajaanan linnan, joka
oli ainoa Ruotsalaisten käsissä vielä löytyvä paikka Suomessa. Sittä on
Suomi, rauhaan asti, 6 vuotta Venäjän sotamiesten käsissä. Edellinen
vaino on Ison Vihan nimellä hyvin tuttu. Baruona Görtsi toimittaa
rauhan keskustelemiset Venäjän kanssa Loföön luodolla v. 1718, mutta ne
herkiävät kun kuningas Norjassa ammutaan samana vuonna. V. 1718 kuolee
myöskin Getselius Nuorempi Ruotsissa, jonneka hän muitten kanssa on
vihan aikana paennut. Näihin aikoin ovat suuret hengelliset liikunnot
Suomensa, vaikutuksia siitä elävän uskon voimasta, joka Saksanmaalla
Speenerin perästä liikkui. Getselius vainoaa lopulla näitä ennen
häneltä itseltään halattuja liikunnoita, ehtien mukamas vielä kuitenkin
opin puhtautta.
Getseliuksen kuoltua on Suomi pispatoinna rauhaan asti, ja
hiippakuntain asioita hoitavat maanpastoreista tehdyt Konsistoriumit.
Yksivalta Ruotsissa herkiää, ja Vapausaika alkaa, kun Kaarle XII sisar
Ulriika Eleonuora nousee hallitsevaksi Drotningiksi veljensä perästä.
Tsaari Pietari antaa laivastonsa hävittää Ruotsin rantamaita. V. 1720
antaa Drotninki valtakunnan hallituksen aviomiehellensä Fredrikki
I:selle, joka ostaa rauhan muiltaki vihollisilta ja Venäjältä v. 1721
Uuskaupungin rauhassa, antain entiset voittomaat, ja Suomen pian
Haminata myöten, Venäjälle. Sivu 185-195.
Ulriika Eleonuora, edellisen sisar, valittu Ruotsin Drotningiksi v.
1719, jättää v:na 1720 hallituksen aviomiehellensä.
Hessen-Kasselin kuningas sukua on: Fredrikki I Kuningas v. 1720, k.
1751.
c) Uuskaupungin rauhasta Suomen valloittamisen Venäläisiltä (v.
1721-1809.)
Kathariina I Alekseievna seuraa aviomiestänsä hallitukessa v. 1725, k.
1727.
11. Hermannni Vitte, Livosta syntysin, asetetaan heti rauhan perästä
pispaksi Turkuun. Silloin asetetaan myöskin Viipurin entinen
pispanistuin Gymnasiumin kanssa Porvoon, jonka ensimmäiseksi pispaksi
Johani Getselius Pojanpoika tulee pannuksi. Akademia, sodan aikana
hävinnyt, uudistetaan Turussa v. 1722. Vihan perästä on surkeus
Suomessa, jonka katovuodet v. 1722 ja 1723 vielä enentävät. Vitte
kuolee v. 1728. Sivu 195, 196.
Pietari II Alekseievitsa. Keisari v. 1727, k. 1730.
12. Lauri Tammeliini, syntyänsä Suomalainen, tulee Akademian
Professorista pispaksi. Sisällinen riitaisuus Ruotsin valtakunnassa
alkaa tähän aikaan jo aina enemmin ilmautua. Tammeliini kuolee v. 1733.
Sivu 196.
Anna Ivanovna, Keisarinna v:na 1730, k. 1740.
13. Juonas Fahlenius, Ruotsalainen, seuraa Tammeliinin jälkeen. Hattuin
ja myssyin edellisellä ajalla jo ilmautuneet seuruukset riitelevät
Ruotsissa keskenänsä, ja Riikinkokouksia pidetään pian yhtäläiseen.
Myssyin seuruus, joka halusi rauhaa Venäjän kanssa, on ensistä
päälläpäin. Mutta 1738-vuotisessa Riikinkokouksessa pääsevät Franskalle
ystävälliset Hatut voitolle, ja v. 1740 päätetään jo sota Venäjätä
vastoin. Sen kanssa käypi hullusti. V. 1741 voittaa se vihollinen
Generaali Vrangelin ja ottaa Lappeenrannan. Tauti ja eripuraisuus
vaivaa Ruotsin leiriä. Lyhykäisen sotilakon perästä karkaavat
Venäläiset Suomeen ja Ruotsin armeian täytyy häpiällisesti antauta
vihollisille Helsingforsin tykönä v. 1742. Sodan päämiehet Buddenbrokki
ja Leevenhaupti saavat sen häpiän vuoksi varrettomat päät. Turussa
tehdään v. 1743 rauha Venäjän kanssa, jossa se vasta linnoituksilla
varustettu Hamina, ynnä Lappeenranta ja Savonlinna, maan kanssa
Kymenjokea myöten, annetaan Venäjälle. V. 1745 perustetaan Loviisa
rajakaupungiksi. Samana vuonna tulee Fahlenius niin kivuloiseksi,
ett'ei voi itse hiippakuntaansa hallita. Hän kuolee v. 1748. Tämän, ja
kahden häntä edellisenki, pispan aikana on Uskon harjoitus himottavana
ja tiedon tutkinnot laiminlyödyt.
Eliisabethi Petrovna, lapsukaisen Iivana Antonovitsan ja hänen äitinsä
Annan poissorrettua, Keisarinna v:na 1741, k. 1762.
Holstein-Gottorpin kuningassuku: Adolphi Fredrikki. Kuningas v. 1751,
k. 1771.
14. Johani Brovallius, hänki Ruotsista, on Fahleniuksen sairaudessa jo
edesseisonut pispantoimituksia ja tulee hänen kuoltua siihen virkaan
pannuksi. Tämän aikana aletaan v. 1749 Sveaporia rakentaa. Fredrikki
I:sen v. 1751 kuoltua tulee Adolphi Fredrikki Kuninkaaksi. Hän matkaa
v. 1752 Suomessa, josta parannuksia maallemme seuraa. Brovalliuksen
elämä päätyy jo v. 1755.
15. Kaarle Fredrikki Mennanderi, syntynyt vihan aikana Tukhulmissa
Suomalaisista vanhemmista, tulee Turun Professorista pispaksi. Hän
ja Brovallius ovat Luonnontutkijoita, joka taito von Linneen kautta
Ruotsissa oli tullut rakastetuksi. Jumaluusoppi alkaa jäädä syrjään. V.
1758 annetaan suomalainen Pyhä Raamattu, taas parannettu Brovalliuksen
ja Professori Kleevbergin kautta, ulos präntistä. Riidat Myssy- ja
Hattu-seuruuksen välillä kestävät yhä. V. 1764 päätyy se Pommerin
sota joka alkoi v. 1757. Sisämäistä tilaa Suomessa koetaan parantaa.
Kuningas Adolphi Fredrikin v. 1771 kuoltua nousee Gustavi III:mas
hallitsemaan ja hänen kautta päätyy v. 1772 se riitasa Vapausaika.
Kuningas hankkii itsellensä suuremman vallan. Tämä Kuningas kulkee
v. 1775 ensikerran Suomessa, josta maalle seuraa parannuksia. Pispa
Mennanderi (k. 1786) muutetaan v. 1775 pääpispaksi Upsalaan.
Gustavi III, edellisen poika, Kuningas v. 1771, k. 1792.
Pietari III Feodorovitsa. Keisari Tammikuussa v. 1762 k. Heinäk. s. v.
Kathariina II Alekseievna, edellisen puoliso, Keisarinna v:na 1762, k.
1796.
16. Jaakko Haartmanni, syntynyt hänki vihan aikana Tukhulmissa, tulee
Mennanderia seuraamaan.
Näiltä ajoilta alkaa keviämielinen sivistys ja tieto aina enemmin
Suomessaki ihmisiä jumalisuudesta poisluovuttaa.
Kansallinen tila paranee Kuninkaan toimella.
Iso jakoa ja koskenperkkauksia toimitetaan.
Uusia kaupunkeja perustetaan: v. 1779 Kuopio ja Tamperi, v. 1785
Kasköö; ja Hämeenlinna muutetaan v. 1788 soveliaammalle paikalle.
Kauppa alkaa olla kartuttava.