Kirkollisuuden puoli. Paavi ja Kardinaalit. Priimaspispat, Pääpispat
ja pispat. Suomen Primaspispa Lundissa, ja Pääpispa Upsalassa.
Tuomiokapituli ja sen jäsenet. Pienemmät pappisvirat. Legaatit ja
Bullat. Luostarit ovat Munkki- ja Nunnaluostareita. Virat niissä. Mitä
lajia luostareita Suomessa löytyi ja mitenkä monta. Koulut maassamme.
Nuorukaiset käyvät ulkomaalla syvemmältä oppimassa. Johannes Budde eli
Rääki. Kirkkoja. Paavinuskon harjoituksia ja uskonaineita.
Kansakuntaisuuden puoli. Saksan Keisari. Maallinen hallitus Suomessa
ensistä pispoilla, sittä maallisilla Herroilla. Linnanhaltijat.
Tuomioistuinten ja Keräjäin kohta. Suomalaisia ei tehdä orjiksi
niinkuin Virolaisia. Mitä lajia maita löytyi Suomessa. Tihunti eli
Kymmenekset. Karjalan ja Helsingin laki. Verojen laatu.
Kaupan asiat. Hansalaisten kauppa Missä järjestyksessä kaupungit
maassamme syntyivät. Kalanpyynti Pohjanmaalla. Pirkkalaisten kaupat.
Uskon ja Tapain tila. Kumpanenki huono. Miten pakanallisuus tällä
ajalla sekausi Kristinuskon kanssa. Veljeykset.
Evangeliumin Uskon Aika.
Tämä aika kestää vuodesta 1523 nykyiseen aikaamme asti. Puhdas
Evangeliumi sotii sotimistansa Pakanallisuutta, Paavinuskoa ja muita
lihallisia oppeja vasten. Sodat Ruotsin ja Venäjän välillä kestävät
siksikun Suomi joutuu jälkimäisen Vallan alle, alkain siitäpitäin käydä
uutta tietä. Valistus ja hyvät kansalliset laitokset ovat rotovasti
nousemassa.
1. Suomi Ruotsin Vallan alla Evangeliumin Uskon Aikana (v. 1523-1809,
eli 286 vuotta).
Pakanaisen, Paavilaisen ja, Lutheruksen Opinparantamisen kautta
puhdistetun, Evangeliumin Uskon luonto keskenänsä.
a) Suomen vapauttamisesta Danskalaisista niin Stolbovan rauhaan saakka
(v. 1523-1617.)
Vaasen kuningassuku: Gustavi I:nen hallitsee Kuningassa sitte v. 1522.
Vasilei IV:äs Ivanovitsa hallitsee Tsaarina sitte v. 1505. Valipispa
Erikki Svenssoni hoitaa, erään pispanarvoisen miehen Vincentiuksen
avulla, Suomen kirkon asioita. Petrus Särkilahti tulee Vittembergistä
ja alkaa saarnata puhdasta Evangeliumia Suomessa. Johani Vestgööthe
Veksööstä kantaa pispantuloja Kuninkaalle. Rauha Venäjän kanssa
tulee Novgorodissa v. 1524 vahvistetuksi. Erikki Svenssoni lasketaan
Kuninkaalta v. 1526 virastansa. Vesteroosin Riikinkokous v. 1527.
1. Martiinus Skytte, Suomesta syntysin, vihitään v. 1528 kotimaamme
pispaksi. Hän on ensimmäinen evangeliuminen pispa. Hänen aikana häviää
paavikunnan rakennus Suomessa. Vuonna 1529 pidetään Riikinkokousta
Öörebruossa. Suomalaiset eli Ruotsalaiset kirkonmenot tulevat
latinaisten siaan. Luostarit häviävät. Kruunu vetää kirkon omaisuuksia
allensa. Pispa Martiinus toimittaa erinäisillä ajoilla nuoria miehiä
Suomesta ulkomaalle oppimaan. Niitten miesten seassa on Thuomas
Fransinpoika, Mikhaeli Agrikola. Paulus Juusteni, Erikki Härkäpää ja
Jaakko Teitti (Finno?), jotka kotiuttuansa parantavat koulujen tilaa ja
levittävät Evangeliumia. Mikhaeli Agrikola kääntää suomeksi suuren osan
pyhästä Raamatusta, joka siihen asti oli ollut aivan suomentamatoin.
Greivi Johani Hoijasta, jolla on läänityksiä Suomessa, menee v. 1533
Kuninkaan vihollisten, Lybekkiläisten, puolelle. Ruotsi tulee v. 1540
perintöriikiksi. Kuningas pyytää edesauttaa kauppaa Suomessa ja sinne
vetää Venäjän kartuttavan kaupan. Kun ei tämä hänen tuumansa onnista
Viipurissa, niin päättää hän sentähden laittaa uuden kauppapaikan
Santahaminassa, lähellä Helsingforsia, joka kaupunki häneltä v. 1550
tulee perustetuksi. Se oivallinen pispa Martiinus vaipuu v. 1550
kuoleman uneen. Sivu 128-134.
Ivana IV Vasileivitsa hallitsee Venäjätä v. 1534-1584.
2. Mikhaeli Agrikola, joka ennenki oli edesseisonut pispanvirkaa,
tehdään v. 1554 Turun hiippakunnan pispaksi. Kuningas on nimittäin
mainittuna vuonna eroittanut Turusta Viipurin hiippakunnan, asettain
jälkimäisen pääksi Paulus Juustenin. Pirkkalaiset ovat v. 1551
menettäneet valtansa Lappalaisten yli. Edelläkäyneistä rajariidoista
syttyy v. 1555 ankara sota Venäjän kanssa. Iivana Gregoreivitsa
Bibikova tulee hävittäin Suomeen sotalaumalla. Amiraali Jaakko Bagge
vastustaa vihollista. Kuningas tulee itse Suomeen sodan asioita
taluttamaan. Vuoden 1556 alulla tulevat taas Venäläiset suurella
sotalaumalla, hävittävät Savonlinnan ja piirittävät Viipuria, joka
tapahuksesta kuitenki tulee pelastetuksi. Sotilakko tehdään kesäkuussa,
ja miehiä, joitten seassa pispa Agrikola, lähetetään Venäjälle rauhaa
tekemään, joka v. 1557 solmitaanki 40:ksi vuodeksi. Paluumatkallansa
Venäjältä kuolee Agrikola viimmeksi mainittuna vuonna. Tähän aikaan
tehdään koko Suomi Pääruhtinaskunnaksi, ja Kuninkaan poika Johani saapi
Turunpuolen maata, Satakunnan ja Ahvenanmaan kanssa, herttuakunnaksi
allensa.
3. Petrus Follingius, kotosin Ruotsista, asetetaan v. 1558 pispaksi
Turkuun. Hän on pahankurinen mies ja kokee sortaa Suomen kieltä. Vuonna
1560 pidetään Riikinkokousta Arbogassa. Viron maa antaupi Ruotsin
alamaiseksi, josta seuraa kauan kestäviä vihollisuuksia Puolan ja
Venäjän kanssa. Kuningas Erikki laskee Follingiuksen v. 1563 pispan
virastansa. Hän kuolee ei kauan jälestä.
Erikki XIV (k. 1577) tulee, isänsä Gustavi I:sen v. 1560 kuoltua,
Kuninkaaksi.
4. Paulus Juusteni muutetaan Follingiuksen perästä Viipurista pispaksi
Turkuun. Viipuriin pannaan Kanuutus Johaninpoika pispaksi, ja kun hän
jo v. 1564 kuolee, saapi Erikki Härkäpää saman viran. Kunigas Erikin
hallitusaikana käydään sotaa Livossa. Venäjän kanssa saapi sotilakko
aikaan. Herttua Johani elää Turussa, naipi Puolasta ja käyttäypi
ynsiästi veljeänsä Kuningas Erikkiä vastaan. Kuningas lähettää
Suomeen sotalauman, joka piirittäin ottaa Turun linnan v. 1563, ja
Herttua joutuu vankeuteen, josta hän vasta v. 1567 pääsee. Johani
yhdistäypi sen perästä nuoremman veljensä Herttua Kaarlen kanssa
Kuningas Erikkiä vasten, joka vuorostansa v. 1568 otetaan vangiksi.
Johanin nostua Kuninkaaksi syttyy Venäjän kanssa sota. Ruotsin
lähettiläiset Venäjälle, joitten päänä pispa Juusteni oli ja joilla
oli tarkoituksena Tsaarin kanssa rauhan asioista keskustella, otetaan
v. 1569 kiini. Heitä rääkätään vankeudessa pari vuotta. Vuonna 1571
karkaavat Venäläiset Suomeen ja hävittävät Äyräpään, Jääsken ja Lappeen
tienoilla. Rutto liikkuu samalla. Mutta v. 1575 tehdään kaksivuotinen
sotilakko Suomen puolesta, ehkä sota yhä kestää Virossa. Juustenin
aikana tulee Oulun linna v. 1570 rakennetuksi. Laurentius Petrinpojan
Kirkonjärjestys säätään v. 1571, ja Johani alkaa toden perästä
Paavinuskoa jällensä maahan pakkaamaan. Juusteni on kotimaan kieltä
harjoittava mies ja Suomen ensimmäinen nimeltä tuttu historioitsija.
Hän kuolee v. 1576.
Johani III anastaa v.1568 veljensä Kuningasistuimen. Hallitsee
kuolemaansa asti v. 1592.
Paulus Juustenin perästä sanotaan Turun Kirkkoherran Henrikki
Knuutinpojan Superintendentin eli Tuomioprovastin arvolla toimittaneen
Turun, ja Erikki Härkäpään v. 1578 kuoltua arvattavasti Viipurinki,
hiippakunnan asioita. Tällä ajalla on taas sotimista Venäjätä
vasten. V. 1577 karkaa Tatarilaisjoukko Suomeen, vaan tapetaan maan
asukkailta. Seuraavanaki vuonna tulee lauma Venäläisiä Suomeen, käypi
Helsingforsiin asti, sieltä Viroon. Ruotsi liittoupi Puolan kanssa.
Henrikki Klaavunpoika Horni sotii voitollisesti Livossa. V. 1579 sotii
Ruotsin armeia kolmelta paikalta vihollista vasten. Mutta v. 1580 saapi
Franskalainen Pontus de la Gardie esimiehyyden Venäjätä vastaan, ja
siitä alkaa sota kokonaan toisin luonnistamaan. Samana vuonna ottaa
hän Käkisalmen ja Karjalan, joka saa oman Maanherransa (Pähkinälinnan
lääni). Seuraavana vuonna voittaa hän koko Inkerinmaan. Kun hänell'on
mielessä mennä Novgorodiaki ottamaan, niin tapahtuu sotilakko Venäjän
kanssa v. 1583. Näillä ajoilla elää se hengellinen virsiniekka Jaakko
Finno, noin v. 1580.
Sigismundi, Kuningas Puolasta, tulee isänsä Johani III:nen kuoltua
Ruotsinki kuninkaaksi.
Herttua Kaarle on Riikinhoitajana Ruotsissa, kun Kuningas elää Puolan
maassa. Sigimundi kuolee v. 1632.
Feodori Ivanovitsa, Venäjän Tsaarina v. 1584-1598.