OSVALD (tarttuu molemmin käsin hyväillen hänen päähänsä). Se on
niinkuin olla pitää. Tiesin kyllä, ett'ei äiti tahtonut antaa poikansa
janota.
ROUVA ALVING. Rakas Osvald raukkni; mitenkä voisin kieltää sinulta
mitään nyt?
OSVALD (vilkkaasti). Tottako, äiti? Tarkoitatko sitä mitä sanot?
ROUVA ALVING. Mitä?
OSVALD. Ett'et tahtoisi kieltää minulta nitään?