ROUVA ALVING. Kyllä, sen aikaa kuin on selvä --

PASTORI MANDERS. Niin, tuo surullinen heikkous! Mutta hän on monesti

pakotettu siihen kehnon jalkansa tähden, hän sanoo. Hänen viimeksi

kaupungissa ollessaan tulin oikein liikutetuksi hänen takiansa. Hän

tuli luokseni ja kiitti minua niin sydämmellisesti, siitä että olin

hankkinut hänelle työtä täällä, niin että hän voi saada olla yhdessä

Reginan kanssa.

ROUVA ALVING. Reginasta hän ei paljoa välitä.

PASTORI MANDERS. Välittää kyllä, hän puhuu tytön kanssa joka päivä,

niin hän itse jutteli minulle.

ROUVA ALVING. Niin, niin, voi olla.

PASTORI MANDERS. Hän tuntee kyllä kaipaavansa jotakin, joka voi häntä

pidättää kiusauksen lähetessä. Sepä juuri on herttaista Jaakko

Engstrandissa, se, että hän tulee niin peräti avutoinna luoksesi ja

syyttää itseänsä ja tunnustaa heikkoutensa. Viimeksi ollessaan

puheillani -- --. Kuulkaa, rouva Alving, jos hänellä olisi sisällinen

tarve saada Regina kotia luoksensa jälleen --

ROUVA ALVING (nousee nopeasti). Regina!

PASTORI MANDERS. -- niin elkää te panko sitä vastaan.

ROUVA ALVING. Panen, sitä minä vastustan kaikin voimin. Ja sitä paitse,

-- saahan Regina toimen lastenkodossa.

PASTORI MANDERS. Mutta ajatelkaa, Engstrand on kumminkin hänen

isänsä --

ROUVA ALVING. O, minä tiedän paraiten, minkälainen isä hän on ollut

hänelle. Ei, hänen luokseen ei Regina koskaan ole tuleva minun

suostumuksellani.

PASTORI MANDERS (nousee). Mutta hyvä rouva, elkää siitä sentään niin

kiivastuko. On oikein surullista, kuinka väärin te tunnette puuseppä

Engstrandin. Onhan ikäänkuin oikein säikähtyisitte --

ROUVA ALVING (rauhallisemmin). Se on yhdentekevä. Olen ottanut Reginan

luokseni, ja luonani hän pysyy, (kuuntelee.) Hys, hyvä pastori Manders,

elkää enää puhuko tästä, (hän tulee iloisen-näköiseksi.) Kuulkaa!

Siellä tulee Osvald portailla. Nyt tahdomme vaan ajatella _häntä_.

(Osvald Alving, ohuessa päällystakissa, hattu kädessä, ja

polttaen suurta merivahapiippua, tulee sisään vasemmanpuolisen

oven kautta.)

OSVALD (jää seisomaan ovelle). Oo, anteeksi -- luulin teidän olevan

konttorissa, (tulee lähemmäksi.) Hyvää päivää, herra pastori.

Kummittelijoita: Kolminäytöksinen perhenäytelmä · 第 18 / 73 题