syötä vierasta sanoilla
kunnes keitto kerkiävi.
Ja mikä tarkka mielentilojen ilmaisumuotojen tunteminen näkyy neuvosta:
kun tuot puita tupaan, niin laskiessasi niitä sylistäsi
heitä halko hiljallensa
kovasti kolajamatta
taikka appi arveleisi,
anoppi ajatteleisi
vihoissasi viskelevän,
kiukussa kolistelevan.
Jännittävää odotusta, mikä jo esiintymisessä näkyy, kuvataan Ilmarisen
kotona, kun sinne poikaa odotetaan morsiamineen saapuvaksi: vanhojen
silmät vuotavat vettä pitkästä tuijottamisesta, nuorten jalat väsyvät
ulkona odotellessa ja lasten jalkoja palelee, kun he vasta sulaneilla
seinuksilla seisovat:
silmät vanhoilta valuvi
ikkunoissa istuessa,
polvet nuorilta nojuvi
veräjillä vuottaessa,
lasten jalkoja paleli
seinuksilla seisoessa.
Kansansa suuren heikkouden rakentaa riitaa naapurinsa kanssa pienistä
asioista osoittaa laulaja tuntevansa, kun hän kertoo, mistä Kalervon ja
Untamon veljekset joutuivat sotaan keskenään:
Untamoinen verkot laski
Kalervon kalavetehen,
Kalervoinen verkot katsoi,
kalat konttihin kokosi; —
Kalervoinen kauran kylvi
Untamon tuvan ta'aksi,
Untamolan uljas uuhi
söi Kalervon kaurakylvön,
Kalervoisen kärtsä koira
repi uuhen Untamolta.
Vaikkakin todellisuutta liioitteleva tai muuten muutteleva mielikuvitus
Kalevalassa onkin hyvin voimakas, ei sieltä kuitenkaan puutu tarkkaa
silmää tekemään havaintoja ulkoisesta elämästä ja hienoa aistia
erittelemään erilaisia sieluntilojakin, ei myöskään kykyä niitten
esittämiseen.