Ja koska häntä oli varoitettu tunkiota talon lähelle tekemästä, niin hän

vei ne ulos usta myöten,

perimmäisen pellon päähän,

pellolle pihoa myöten,

alimmaisen aian suuhun.

Läävästä palaava naisväki löytää siis siivotun tuvan ja muut aikuiset

ylhäällä. Pari lastakin on herännyt. He kärhentelevät paitasillaan

vanhan emännän ympärillä pyydellen:

anna leipeä kätehen,

vuole voita leivän päälle!

Miehet kaivelevat kirveitään ja puukkojaan ruvetakseen puhdetöihin.

Naisväestä taas useimmat liikkuvat joko suuruspuuhissa tai lastensa

tarpeita tyydytellen. Toiset korjailevat vaatteita tai kehräävät.

Nuorin miniä jää vielä suuruksen syötyä oluthaarikoita, piimätuoppeja

ja puuvateja keräämään — höyrysihän hänellä jo kuuma vesi puukaukalossa

ja olihan astiain pesua varten hiekat ja huosiamet varattuna, — kun jo

muut olivat muille töille lähteneet. Taikinanpanopuuhissaan

anoppi aitasta tulevi

jauhovakka kainalossa.

Hänellä se päähuoli elannosta on:

pere suuri syötettävä,

murkinainen suorittava,

leipä paksu leivottava,

taikina taputettava.

Miniät ja tyttäret taasen ovat saaneet työkseen, mikä ohran survomisen

huhmaressa, mikä hurstien huuhtelemisen, sotkujen sotkemisen, kenelle

taas on määrätty:

iltasaunan saapuessa

veet vetele, vastat kanna,

hauo vastat valmihiksi

saunahan savuttomahan.

Kalevala Suomen kansan hengentuotteena · 第 16 / 63 题