Waitokuwan

kylään, jonka talot omat ympäri, ei ainoastaan itäisellä puolella,

waan myös läntisellä, melkoisen wuonon (Aidewuodna.) Niemekkeet, jotka

pistäwät ulos mereen owat paljasta kalliota; siellä täällä on ilmi

karia ja matalassa wuonossa kiwiä; edessä aawa meri — semmoinen on

näköala tästä kylästä. Myötäänsä kulkee siwuitse weneitä, purje-ja

höyrylaiwoja; ei paikat ihmisettömiä ole milloinkaan. Juuri sentähden,

että tämä kylä on kaikkein kansallisuuksien yhtymä paikka sekä kaupan

että muun puolesta, luulen myös siweyden olewan huonolla pohjalla;

semmoinen maine kait kylällä oli. Wuonon länsirannalla asuu kylän

pienempi kauppijas, selwä suomalainen, ja perässä suuremman kaupan

pitäjä, norjalainen, jota sanottiin rikkaaksi; kenties, koskapa hänessä

samppaniaakin liikuteltiin meidän siellä ollessa; sitä ei olisi luullut

noilla seuduin maalimata. Hänellä oli warsin awarat jällit punaiseksi

maalatun kartanonsa takana. Ne oliwat täynnä halotuita turskia, jotka

oliwat kuiwamassa auringonpaisteessa. Sydötään 2 seiwästä wierekkään

maahan, nenät ristiin, ja niiden päälle orsi. Orsia orsien wieressä

on tuhansia, laajat tasangot aiwan täynnä; jaturskia, joita parittain

hännästä yhteen sidotaan ja heitetään orrelle, on kymmeniä joka orrella

riippumassa. Luulisi ettei kaloja muualla maalimassa olekaan, kun näkee

tätä kalan siiwoa; niin paljolta ne näyttäwät. Kyllä nämä kauppijaat

ruokkiwatkin monta miestä yli koko Europan, erittäinkin Wenäjällä.

Arkangelin ja Pietarin kautta tulewat turskat Kuopioon.

Ympäri wuonon on rannoilla tasaista maata, jota kyllä, kun tämä on

wanha kylä, näkyi tehdyn niityksikin; mutta alaan nähden pitäisi sen

elättää enempikin kuin jonkun kymmenkunnan lehmää, mikä kylässä on.

Taitaapa täälläkin olla niin, että kuta kunnollisempi mies, sitä

warakkaampi, ja päin wastoin; tämä tietysti yleisesti sanottu ja

monilla poikkeuksilla. Ainoastaan muutamia turwetupia on kylässä,

kaikki muut oliwat hirsistä ja hywässä reilassa. Tässäki kylässä täytyi

admitteerata ja wihkiä eräs mies yhtä haawaa; hän oli aiwan huono

lukija, mutta sanottiin olewan muuten kelpo miehen. Hun mielellään

lupasi tulla rippikouluun, kunhan ensin tulisi wihityksi waimonsa

kanssa, joka siitä syystä ei woinut odottaa, että oli lapsiwuoteesen

lankeewa. He wihittiinkin; ennestään oli heillä jo yksi lapsi. Mies

sitte oli uskollisesti rippikoulussa Puumangissa.

Tästä on wain 4 wirstaa yli niemen etelään päin toiseen kylään, wälillä

on korkeanlainen hietaharju, jolle näkyy kumpikin kylä ja aawa meri

lännestä yli paljaan niemen. Koko taiwal kylästä kylään on karkeata

hiekka-maata, joka kaswaa lyhyttä jäkälää ja kanerwata, kalliota ei ole

matkan warrella.

Kerwana.

Puolet taloista owat turpeista, ja toisetkin owat uutismökin, näköisiä.

Asukkaat owat niin kutsutuita »hihhuleita» eli oman nimityksensä mukaan

wain »kristityitä» ja erittäin ystäwällisiä wierasta kohtaan.

Tämän kylän ympärille saisi myös niittyä paljon enempi kuin mitä on

huoneiden ympärille tehty. Karjaa näillä on melkeen sama werta kuin

Waitokuwalaisilla.

Matka Jäämeren rannalle kesällä 1882 · 第 20 / 30 题