"Enpä tiedä", hän vastasi hyvätuulisesti. "Tuosta minulle juolahti
jotain mieleen. Minä olen saanut sanomalehden, joka on vain neljä
viikkoa vanha, numeron SeattIen Tietosanomia."
"Ovatko Yhdysvallat ja Espanja --"
"Ei niin kiirettä, ei niin kiirettä." Pitkä yankee heilutti
käsivarsiaan saadakseen aikaan hiljaisuuden ja keskeytti uteliaitten
seuralaistensa kysymykset.
"Mutta oletteko lukenut sen?" tahtoivat molemmat tietää.
"Huhhuu, joka rivin, ilmoituksineen kaikkineen."
"Sanokaahan sitten", alkoi Frona, "onko --"
"Älkää nyt puhuko mitään, miss Frona, ennen kuin minä kerron teille
kaiken järjestyksessä. Tuo sanomalehti maksoi minulle viisikymmentä
dollaria -- tapasin mieheni Klondyke Cityn tienkäänteessä ja ostin
sen paikalla. Se hölmö olisi helposti saanut siitä sata, jos olisi
odottanut, kunnes pääsi kaupunkiin asti."
"Mutta mitä siinä sanotaan? Onko --"
"Kuten sanoin, sanomalehti maksoi minulle viisikymmentä dollaria.
Se on ainoa, joka on tullut maahan. Jokainen kuolee uteliaisuudesta
kuulla uutisia. Siksi minä olen kutsunut valitun seuran tänne teidän
vastaanottohuoneeseenne tänä iltana, se on ainoa sopiva paikka, ja
he saavat lukea sitä ääneen vuorotellen niin kauan kuin tahtovat ja
jaksavat -- niin, tietysti, jos te suostutte antamaan paikan heidän
käytettäväkseen."
"Tietysti he ovat tervetulleet! Ja te olette hyvin ystävällinen, kun
--"
Dave työnsi luotaan kaikki kiitokset. "Niin juuri minä olin
laskenutkin. Nyt sattuu olemaan niin kuin te sanoitte, että minä
jouduin sokeripulaan. Siksi jokaisen vaimon ja tyttären, joka saa
nähdä vilauksenkaan tuosta paperista tänä iltana, pitää pulittaa
minulle viisi kupillista sokeria. Kuulitteko? Viisi suurta
kuppia, valkoista, ruskeata tai palasokeria, ja minä otan heiltä
velkasitoumuksen ja lähetän pojan huomenna kiertelemään paikasta
toiseen ja perimään saataviani."
Frona joutui aluksi ymmälle, mutta pian hän alkoi taas nauraa. "Sepä
tulee olemaan hullunkurista. Kyllä minä suostun, tulkoon sitten mitä
tulee. Tänä iltana, Dave, eikö niin? Aivan varmasti siis tänä iltana?"
"Aivan varmasti. Ja te saatte tietysti lukea ilmaiseksi, kun
lainaatte huoneenne tarkoitukseen."
"Mutta isän täytyy maksaa viisi kupillista. Teidän pitää jyrkästi
vaatia ne häneltä."