»'On tultava’? Kuinka viehättävä sanontatapa! Ihan kuin hovikutsuissa
tai jotakin sentapaista. Mutta enpä taida tulla sittenkään.»
Hän puhui nopeasti... mutta epävarmasti ikäänkuin olisi lukenut
lauseita kirjasta, jonka sisältö hänestä tuntui epäilyttävältä. »Olen
melkein varma, etten voi tulla... Oikeastaan alkaakin minusta nyt
tuntua ihan varmalta», lopetti Helen, ääni hiukan värisevänä, mutta
hyvin lujaan, »että _minä en ole siellä_. Siellä on yllin kyllin väkeä
ilman minuakin. Olen pahoillani, Top, kovin pahoillani, mutta niin on
asia, etten voi tulla niihin sinun tanssiaisiisi »
»Tee, kuten haluat», vastasi Top, ja seuraavalla hetkellä palasivat
rouva Mundy ja Gertrude huoneeseen ja näkivät Topin valitsemassa
kirjoja hyllyltä leveät hartiat käännettyinä Heleniin päin, joka
istui ison ompelukopan ääressä, hilpeästi hyräillen jotakin säveltä
parsiessaan tanssitrikootansa, samalla kun takkatuli loi huoneeseen
lepattavaa hohdetta.
21
»Pieni, onnellinen perheryhmä; miellyttävä, kotoinen kohtaus»,
huomautti Gertrude »Mutta kuulkaahan, ihmiset! Ennenkuin lähden, on
minun lausuttava teille pieni verraton, ranskankielinen Laulu, jonka
Eric eilen kuuli; Topin se on suorastaan opittava. Niin sopiva! Se
alkaa:
Oh prenez pour mari_
un joueur de RR Roogbee —
Sinun sopii kääntää se:
Kullakses, kenties,
kaappaa Rugbyn mies —
Me arvelimme, että Topin olisi _ihan_ paikallaan laulaa sitä omalle —
Hei! Mihin Top on pujahtanut?
»Ulos!» jyräytti asunnon ovi.