_Joseph Arthur De Gobineau_, kreivi, valtiomies ja kirjailija, syntyi
heinäkuun 14 päivänä 1816 Ville-d'Avrayssa Pariisin lähistöllä. Hän
aloitti julkisen valtiomies-uransa ulkoasiainministeri Tocquevillen
kabinettipäällikkönä. Sen jälkeen hän toimi lähetystön sihteerinä
Bernissä, Hannoverissa, Frankfurtissa. V. 1855 hänet määrättiin Ranskan
lähetystöön Persiaan, sitten keisarilliseksi komisarioksi Ranskan
kalastuslaitokseen Newfoundlandiin; sieltä hän palasi vielä Persiaan,
siirrettiin lähettilääksi Ateenaan, sitten Rio de Janeiroon ja lopuksi
Tukholmaan, josta toimesta sai eron v. 1877. Gobineau kuoli 1882.
Tämä "kiertolais"-elämä ei suinkaan ole ollut vailla merkitystä
Gobineaun kirjalliselle tuotannolle. Matkoillaan hän hankki
omakohtaisilla huomioilla aineksia kansatieteellisiin ja
rotufilosofisiin teoksiinsa: _Essai sur l’inégalité des races
humaines_ (Tutkimus ihmisrotujen erilaisuudesta, 1853-55), _Religions
et les Philosophies dans l'Asie centrale_ (Keski-Aasian uskonnot ja
filosofiat, ilm. 1865) ja _La Renaissance_ (Uudennus, 1873), jotka
varsinaisesti ovat perustaneet hänen maineensa.
Gobineau ja hänen — varsinkin Saksassa kannatusta saavuttanut
oppisuuntansa, "gobinismi", lähtevät musta-, kelta- ja valkoihoisten
alkuperäisestä ja jyrkästä rotueroavaisuudesta. Näistä ovat
viimemainitut, arjalaiset, ehdottomasti korkeimmalla. Kansainvaellukset
ja sekoitus ovat muunnelleet puhdasta tyyppiä, mutta germaaneissa
virtaa arjalainen veri jotenkin puhtaana ja Pohjolassa tapaa tämän
valiorodun kaikkein jaloimmat edustajat. Germaaneilla on vielä loistava
historiallinen tehtävä ja tulevaisuus edessään. Yhteiskunnallisesti on
gobinismi ylimysmielinen ja juutalaisvastainen, taiteellisesti se on
sukua Wagnerin ja Nietzschen ajatustavalle ja teorioille.
Gobineaun kaunokirjallisissakin teoksissa ilmenee hänen
kansatieteellinen harrastuksensa. Paitsi sitä, että hän mielellään
valitsee aiheensa kaukaisista maista, liittää hän niihin runsaasti
kuvauksia vieraiden kansojen omituisista tavoista ja ajatuksista.
Tämän huomaa lukija myös nyt julkaistusta novellista _Kaukaasialainen
tanssijatar,_ joka nimellä _Danseuse de Shamakha_ sisältyy v. 1876
ilmestyneeseen novellikokoelmaan _Nouvelles asiatiques._
_Suomentaja_.
I