LIISA. Voi, hyvä Maija. Minä säälin sua niin --

MAIJA (Katsoo Liisaan tutkivasti.) Mutta Liisa! Mikä sua vaivaa?

Sinähän olet niin merkillisen näköinen: posket punottavat ja silmät

säteilevät.

LIISA (On painanut päänsä alas, mutta nostaa nyt ylös.) Ovatko mun

silmäni kirkkahat? Sunkin mielestäsi? Niinkö?

MAIJA. Kyllä ne ovat. Kuinka niin?

LIISA (Hyökkää syleilemään Maijaa.) Maija!

MAIJA. Mitä sinä tarkoitat?

LIISA (Päästää Maijan irti.) En mitään. Minä vain tahtoisin että sinä

vähän tykkäisit musta.

MAIJA (Arvaa asian. -- Nousee.) Oletteko te, Jussi ja sinä -- --?

LIISA (Nousee.) Niin, Maija. Sallisitko sinä Jussin mulle?

MAIJA (Sydämellisesti.) Mun puolestani saat kyllä. Minä uskon, että te

sovittekin toisillenne.

LIISA. Maija. Sinä olet niin hyvä! (Syleilee.) Minä rutistan sun

(Katsahtaa Maijaan, pelästyy ja laskee Maijan irti.) Teinkö minä pahaa?

Koskiko suhun?

MAIJA. Ei, Liisa (Pyhkäisee silmäänsä.) Ei muhun koskenut. Muuten vaan

-- ajatuksilleni --

(Menee kamariin.)

5:s kohtaus.

Liisa ja Jussi.

LIISA (Katsoo Maijan jälkeen. -- Menee takan luo.) Maija parka! Mun

tulee niin kovasti sua sääli.

Pohjalaisia: Kansannäytelmä kolmessa näytöksessä · 第 99 / 136 题