KARJANMAAN KÖYSTI (Häjyille.) Olkaa hiljaa (Harrille. -- Pirullisesti.)
Ei tehdä lihaa. Siitä joutuu Siperiahan. Mutta pannahan mies miestä
vastahan ja piru isoa kiveä vastahan. Ja se, joka voittaa, saa tahtonsa
läpi (Ilkkuvasti.) Onko teidän joukossanne sellaista miestä, joka tulee
tällaisen pikkuisen pojan kanssa sylipainihin? Minä olen vaan se
Karjanmaan pikku Kusti.
(Häjyt nauravat voitonvarmoina. Tanssiväki hätkähtää,
naiset siunailevat ja miehet ovat epäilevän näköisiä.)
HARRI. Kyllähän tästäkin talosta miehen vastuksen löytää.
(Aitasta kuuluu kahleitten helähdys. Maija, joka
on pysytellyt levottoman näköisenä aitan edessä,
lukitsee kiireesti oven.)
HARRI (Katselee ympärilleen.) Jollei kukaan nuoremmista lähde, niin
kyllä minäkin vielä --
JUSSI (Astuu esiin.) Isä. Ei sinne täyskasvuisten tarvitse mennä. Kyllä
poikasetkin poikain leikkihin riittävät (Karjanmaan Köystille.) Minä
tulen.
(Kaikki hämmästyvät. Häjytkin tulevat uteliaan näköisiksi. Kummaltakin
puolen huudahdetaan.) Jussi.
1:NEN POIKA (Huutaa.) Pankaa puukot ja asehet pois.