HEIKKI (Näyttämön takana vasemmalla. -- Huutaa.) Päivää, Liisa. Joko
käräjä-väki on tullut?
LIISA (Ulkona.) Ei ole vielä näkynyt.
HEIKKI (Ulkona.) Onko siellä ketään muita kotona?
LIISA (Ulkona.) On siellä Jussi ja Maija.
JUSSI. Heikki kuuluu tulevan.
(Tulee etualalle.)
MAIJA (Kuin havahtuen.) Niin kuuluu.
(Menee tupaan.)
HEIKKI (Tulee vasemmanpuolisesta portista.) Terve mieheen. Olitpas
kotona.
JUSSI (Istuu penkille.) Kotonahan minä olen.
HEIKKI (Ihmetellen.) Oletko sinä pitänyt pyhää?
JUSSI. Enhän minä koko päivää. Tulimme vähän varemmin työstä, että
Kaappo pääsi pelimannia pyytämähän illaksi.
HEIKKI. Eikö käräjistä ole vielä mitään kuulunut?
JUSSI. Ei ole.
HEIKKI. Saakurin vallesmanni! Kumma kun ei häjyt ole sitä jo
kylvöttänehet.
JUSSI. Eihän vallesmanni ole häjyille mitään tehnytkään, muitahan se on
vain rääkännyt.
HEIKKI (Katsahtaa Jussiin.) Kuules! Nyt mulla on se kirja. Katsos tässä
(Istuu portaille ja selailee kirjaa.) Luenko täältä vähän? (Lukee
ynisevällä äänellä.) "Tohtori See von Linné" (Puhuu.) Mitähän varten
tuolla eelläkin on hattu (Vilkaisee Jussiin, mutta kun Jussi ei
vastaa, jatkaa lukemista.) "Tohtori See von Linné sanoo paloviinan
myrkyllisyyden nähtävän siitäkin, kuin, jos koiran pennullen annetaan
paloviinaa eli sillä sen selkää voidellaan, niin se kohta lakkaa
kasvamasta ja jääpi pieneksi rakiksi, vaikka se olisi kuinka suuren
hurtan sukua." (Puhuu.) Pitäisi koettaa. Ottaisi vähän viinaa ja
voitelisi koiranpennun selkää, niin se jäisi niin pieneksi, eikä
kasvaisi enää! Se olisi hauskaa (Katsoo Jussiin. Puhuu.) Mutta ethän
sinä ollenkaan kuuntele. Mitä sinä ajattelet?
JUSSI (On istunut omissa ajatuksissaan nojaten tuvan seinään. Lukemisen
aikana kiintyy hänen katseensa yhtäkkiä ylöspäin.) Tuolla lentää
haukka. Taitaa olla poikanen, koska noin vallattomasti siipiänsä
liikuttelee --
HEIKKI (Katsahtaa ylös. Välinpitämättömästi.) Niin näkyy. --
Kuunteletko sinä?
JUSSI. Kyllä.