KAISA (Saltulle.) No, eikö ole sanasta apua, vaikka tiedät, että sun
pitää totella silmän iskusta. Laita itsesi nukkumahan!
SALTTU. Älä nyt. Enhän minä -- Mutta kun Kaappo rupesi komeilemahan.
KAISA. Mitä sinä siitä välitit. Et sinä kumminkaan kykene ketään
silmiltäsi karistelemahan.
SALTTU (Ylpeästi.) Minäkö?
KAISA. Sinä juuri. Et sinä miesten joukkohon kelpaa.
SALTTU. Mutta minä teen vielä sellaisia, jotta mainitahan.
KAISA. Niin. Suutut ja otat selkähäsi.
SALTTU. Voi herran jee! (Itkunsekaisella äänellä.) Olenko minä niin
huono mies? Kyllä minä räätäri-Fapeen ainakin voitan.
KAISA (Auttaa Salttua riisumisessa.) Älä nyt siinä jullita. Minkä sille
tekee, että Jumala loi sun lampahan nahasta.
SALTTU. Mutta kun sinäkin, Kaisa, niin sanot. Mitä varten sinä otit
näin huonon miehen. Et sinä kumminkaan yhtään tykkää musta.
KAISA (Kuin lapselle.) No tykkään, tykkäänhän minä susta. Mene nyt vain
maata.