Tumma päivä.
Tumma päivä, tuskan päivä,
koska kattoi hurmehäivä
Suomen miesten selvän kunnon,
oikean ja väärän tunnon,
koska herjaan heimo ryhtyi,
ryöväreihin orjat yhtyi,
kutsui maahan kuolon, hallan,
kaasi kauniin kansanvallan
juuri tuolla tuokiolla,
jolloin täytyi yhtä olla,
koska koitti hetki kerran,
huomen heljä kansain Herran.
Muisto murheen, muisto murhan,
koska tähden kaunan turhan
Suomi suistui veljesvainoon,
paadenpaksuun syiden painoon,
kyntämättä pellot jäivät,
räiski täällä ryssät räivät,
mustemmaksi heimo muuttui,
järjestys ja järki puuttui,
loppui leipä, miesten mieli,
vaan ei hulluus, hurja kieli,
sikskuin sortui lailla martaan
maahan haaveet kansan hartaan,
Heimo hallan, heimo roudan,
tuttu tuulen, tuiskun, poudan,
ei ne koskaan koita sulle,
kovan onnen koetellulle,
taivasvaltain tanhujuoksut,
päiväkumpuin kukkatuoksut,
hinnat raskaat saat sa maksaa,
minkä Suomen selkä jaksaa,
koska järkes peitit pilveen,
tautta turhan, inhan ilveen,
tartuit raakaan surmarautaan,
astuit parhaan aattees hautaan.
Eikä koskaan koita sulle,
Tuonen herran tuiretulle,
suurten kansain hetket suuret,
sull'on suossa henkes juuret,
siell'on kylmä, siell'on kalma,
sieltä huuruu Tuonen talma,
vaikka saisit maankin vauraan,
ellet itse käyne auraan.
siirry tiedon, taidon kuokkaan,
kasvatuksen kansanluokkaan,
kuin on tehneet heimot toiset,
kunnokkaammat Kullervoiset.
Katso: vieraat kenttäharmaat,
muille yrmyt, meille armaat,
maasta mielten, maasta miekkain,
vaan ei veljeshurme-hiekkain,
täytyi nousta Suomen rantaan,
vuotaa vertaan Suomen santaan,
ettei suistuis kansa surmaan,
hirmuvallan vauhkon turmaan,
että ääriin Pohjan jäiden
pääsis henki tähkäpäiden,
päivä ihmisyyden uskon
kautta kauhun, sauhun ruskon.