_Vilho (yksin) _.
VILHO. Mutta, Mari, kuulehan toki! Saatatko todellakin olla noin kova?
Mari! -- Ei, hän ei minua enää kuule. Voi, onnetonta, minua! Voi, miksi
en voinut olla koskematta tuohon kirottuun rasiaan! Noin minun nyt kävi!
Ja itse olen kaikkeen syynä. Oi surkeutta, oi kauheata onnettomuutta,
jota varmaankaan en kantaa voi!