WINDRANK. Tarkoitan teidän kolminaisuuttanne!
SUNTIO. Mitähän herra kapteeni nyt meinaa?
WINDRANK. Herroja on kuin onkin neljä!
SUNTIO. Neljä? Keitä?
WINDRANK. Entä oluenlaskija? Eikö häntä oteta lukuun?
SUNTIO. Hst! Vaiti! Se on vain öisin! (Kompastuvat kumpikin
rikkonaiseen Nikolaus-kuvaan.)
WINDRANK. Voi, voi! kummittelee. Auta neitsyt Maria!
SUNTIO (nousee ja tarkastaa patsasta). Kautta sieluni, vähemmästäkin
karkaa hiukset pystyyn! Tässä makaa pyhä Nikolaus rikkilyötynä
ja uiskennellen oluessa. Ollaan jo pitkällä, kun pyhät vedetään
näin lokaan. -- Viimeiset ajat lie käsissä; kun tämmöistä tapahtuu
kuivassa puussa --
WINDRANK. Märässä, tarkoitatte kai.
SUNTIO. Vaiti, herjaaja! Pyhä Nikolaus on minun suojeluspyhimykseni.
Olen syntynyt hänen päivänään.
WINDRANK. Siitä kai johtuu että herrat pitävät oluesta kumpikin.
SUNTIO. Nykyään on muodissa olla kerettiläinen.
WINDRANK. Niin, se on kuin ilmassa, sillä muuten olen minä sangen
hurskas ihminen. Mutta älkää olko millännekään, niin minä liimautan
teille kokoon pyhän Nikolauksen.
SUNTIO (huutaa kirkkoon). Katrii!
WINDRANK. Hiljaa, hiljaa! älkää lemmossa huutako kummituksia esiin!