Penkki suoraks nuoralla!
Puikko merkiks, pieno!
Poikanan' on Porkkana,
Papu tyttö hieno.
Kummiks herra Kaalinen,
Paksu täti Kurkkunen,
Perheet Laukka, Lilja,
Neitiset Persilja.
Jos syöt tästä, varpunen,
Kissa niskaas karkaa.
Kierry, Herne, seipäälleni
Kasta parsasarkaa!
Punajuuri punottaa.
Retiisiä illaks saa.
Salattia maistin
Kanssa lihapaistin.
Halvan kansan syrjähän
Huonompahan muutin:
Perunan ja Räätikän,
Nauriin, Piparuutin.
Heidän armons' Asterit,
Georgiinit, Jasmiinit,
Ruusut ja muut suotta
Ei saa vettä vuottaa.
Kyll' on tässä tuskaakin,
Vahdintaa niin että:
Pomppe paksuin käpälin
Polkee penkerettä;
Kanat, kukko kuoppivat.
Penkeissäni peuhaavat;
Tuolta lapset kulkee...
Kummaa kuin he julkee!
Vaivat tässä nähdä saa,
Puuhat monenlaiset:
Rotta kuorta karruttaa,
Mato karviaiset.
Varas vie mun omenain,
Halla kukka-umppujain,
Luodetuuli muistaa
Puista kukat puistaa.
Riemuin kylvän kuitenkin;
Jumalaan voi luottaa.
Toivo virkoo keväisin,
Syksy sadon tuottaa.
Päivä elon siemenen
Idättääpi, talvinen
Lumi kuolettaa sen;
Vaan se virkoo taasen.