Mies honkia kaas, joki kuljettaa
Ne pois sahan hampahin raastettaa.
Mä vain lykin niitä
Pois rannalta raumaan
Ja kahlehin liitän
Ne yhtehen laumaan;
Pojat rannan kaarnoista laivoja saa.
On siltani pyörivä pölkkyni tää;
Se notkuvi, vaipuvi, vierähtää.
Saan hyppiä, juosta,
Ja saan kavutakkin;
Puu horjuvi tuosta:
Mun kastuvi takkin'...
Oh, uppoan... ainakin kenkäni jää.
Joki joskus suuttuvi sitehistäin:
Se katkovi kahlehet; särkyvi näin
Koko kahlittu lautta.
Ajelehtivat pirstat
-- En voi sitä auttaa --
Monet matkat ja virstat.
En keksi mä keinoa keksilläin.
Mut pölkyt kun kiinnitän vain tukevaan.
Vie virta ne kuin hepo sukkelaan;
Mun myös mukavasti
Se kulkea antaa
Ja rantahan asti
Mun syömähän kantaa:
Saan nukkua, voin kuni ruhtinas vaan.