N:o 55.[65]

Maineheita muista maista.

(Fredmans Epistel, N:o 22).

"Glasen darra mellan knogen. Håll i glaset, du är mogen". etc.

Sulo-Suopainen luonto usseen levittelööpi, lämpöisissä maissa,

kaikin kallihimmatki lahjansak; vaikka ihmiset siellä eivät

voik kalpeita kasvojansakkaan kaunistaa sillä purpuraisuuella,

jolla siellä hellästi loistavaiset kukkaiset, jo oamusta päiveä,

punertaavat. Kaunokaisia neitsykäisiä nähhään heissä toisinaan

viskoavanki vielä helmiänsäkki koskihin kuohuvaisiin. Viskoovan

-- sanonko ma? Niin moar' teköövättenki, lumi-karvan-valkoisilla

sormillansak; jotka ovat itäläisten helmiä monta loistavampia. Nuoki

kulta-kalat Kiinan moassa kohotteleiksen, tulikiven-karvaisessa

höyryssä, silkko-sinisistä katiskoista, niottu ruusun-punaisilla

nauha-käppyröillä. -- Mitäs mä? Pelto-miehetki rikkaassa Indiassa --

pienissä, loistavaisissa, liivilöissään, -- ovat milt'ei verrattavina

niihin hopeisihin tähkäpäihin, joita kulta-sirpillänsäk leikkuuttaavat.

Juoma-astiansakki, puroilla siellä porisevilla, löytyy ylösnostettuna

Kastanjin puihen latvoihin, konstillisesti kurotuilla esi-riipuilla.

Paimen-tyttölöitä, verhoitettu silkillä ja härmyllä, kiikkuu,

helmekkäisillä hattu-varjoillaan, pomeransin puissa, ja lieventää

ilmassa mieluisia eänelmiänsäk. Siellä maksaa lasi Iso-Mogulin

mainittavata ilta-sikunata (savi-viinaa) noin kymmenänen osan venäjän

tenkaa! ja sitä Keisarillista kallista kusiais-viinaa, jota kusiaisista

keitetään -- ja jolla vieraita lähettiläisiä ravitaan, heijän sieltä

pois-lähtässään -- soahaan, puolella kopeekalla, niin paljon,

veli-kulta, jotta:

Lasit soivat kouriissansak. --

Keisar, itek, hovissansak,

Kaiket päivät, oitistansak,

Ompi huhkiasansak.

Venuksen viina, ja Persiko,

Sielläki korvessa kasvaa.

Onhan tuo koko perkelettä, veli-kullat!

Punaisessa kauhtanassa

Istuupi hään vaippahassa;

Kansa kaikki, polvillansak,

Juopi pullojansak.

Mitähän silloin teköö? Juo!

Juopipa juovuksissansak.

Veli-kullat! Aulin-tapainen, moni-satoinen, luonto levittelööpi usseen

vielä nytki kalliimmat lahjansak. Soas täst! Avuksi Jumala!

C. M. Bellmanin Lauluja ja Loiluja · 第 61 / 64 题