Ukot, olvelassa ollessaan.
(Fredmans Epistel, N:o 18).
"Gubbarne satt sig att dricka, klappa på bälgen och hicka", etc.
Ukot ne kilvalla joivat,
Jokainen kannunsak toivat --
Silmänsäk pulloihin loivat,
Koittivat minkäpä voivat.
_Mikko_ piippunsak sauvutti vaan --
Tupakkansak pöyvällen rippui;
Joivat niin hullusti, juovuksissaan,
Ett' hikipä hiuksista tippui.
Riemuissaan rallattelivat,
Riehuivat, rehentelivät,
Piijoistaan laulattelivat --
Joivat iloihtelivat.
_Mikkopa_ pöyvellen nousi jo tuo:
"_heer ä ju kanska praa att sitta_!"
Kostuipa pullonsak. -- Tuoss' on nyt juo!
Eipä ouk lasissais mitään.
Olven hään sillallen valaa,
Huonost' nuo kynttilät palaa. --
_Mikkopa_ toista jo halaa
Suuhunsak viinoa soaha.
Lakkipa, peästä, jo putoisi pois,
Housutki valuivat ohemuksista.
Jokainen toista nyt avukseen sois'.
Ja kaikki oil hairauksissaan.
Hurraa! ne huusivat ... taikka
Poisipa tieltä nyt kaikki!
Selkeänsäk muutamat saiki --
Sepä oil parasta laiki.
_Jussipa_ kiljaisi: "juuvaanpa toas!
_Nå så måå eer nu faan anamma!
Thet vaar ju heer ett förpannat kalaas --
Så lååt oss tå tricka tillsamman_!"
Kuuleppas _Mikkoni_, kulta!
Mitäspä kysyisin sulta:
Sull' on rahaa kuin multaa --
Hopiaa ja kultaa?
"_Lååt oss tricka nu Konunkens skåål!
Och heela riikets -- liika mycket --
Tricka så mycket som struupen then tåål,
Thet är att följa sitt tycke_."
_Mikon_ tuon tekööpi mieli -- --
Rupeepi juomahan vielä;
Suussaan ei hiiskukkaan kieli,
Umpi on silmänsäk siellä.
"_Thet var en suup, som mik juurte så kott_."
Juokaat veikot, juokaat poijat! --
"_Nuu ha vi truckit allt vaa vii förmått,
Tappert viit laskan oss moijat_."