Pitoihin kuhtuminen.
(Fredmans Sång, N: o 12).
"Venus, Minerva, Mars bland de djerfva" etc.
_Venus, Minerva_,
_Mars_, voiton Herra!
Niinpä kuin liekki sie leimahtat, hoi!
_Pallas ja Klio_,
Runolan piijat,
_Jupiter, Pluto, Apollokin_ toi -- -- --
Mainiot, aimot,
Miehet ja vaimot,
Kaikki kuin taivoihin mahtua voi!
Kunniaksenne!
Tulkeepas tänne --
Näihinki pienihin pitoihin vaan!
Jospa ma saisin,
Tai uskaltaisin,
Kuhtua Teijätki, jalouessaan -- --
Ruuvat on huonot,
Mitk' olen tuonut --
Rokka, ja rieska -- ei paistiakaan.
_Bakkuspa_ keksi --
Ajohon läksi ...
Vaunuillaan mäni hään matkohillaan;
_Febus_ ei voinut,
Vaikk' oisik koennut --
Ukko oil ummessa, vaivautuaan.
Ja _Melpomene_
Tauvissaik lienee,
Koska ei jaksanut vastatakaan.
_Juno_, hään yskäis --
Niinpä hään lystäis
Saunassa käyväkseen kylvettämään.
Mitäs mä taisin? --
Armaspa naisi
Vastappäin hipaisi tervehtämään.
Tyytyä täytyy --
Semmoista löytyy -- --
Voikoon, ja eläköön, armias hään!
Huoltakos luulen,
Vaikka ma kuulen
Jott' ei ouk taivaasta apuakaan.
_Bakkus, Kupido_,
Kiitänpä niitä, --
Kuin mull' on Teitä, ei pakkoakaan.
Vähäppäs muusta,
Suuresta su'usta,
Jopama nukkua levolla saan.