Kortin-lyönti.
Viivyttäessään, talvis-iltana, Töölön ravintolassa.
(Fredmans Epistel, N:o 42).
"Ren Calad, jag spår och tror! Förhand har du Mollberg bror" etc.
Jo ma luulen, uskon sen --
Sull' on vuoro, veikkonen!
Sotkek kortit, ja'ak siitten
Meillen niitä,
Kultainen!
Risti-ässän -- jokos sait?
Rouvan myös. -- No oles vait! --
Kuninkaspa paras teällä;
Pistäk pelille!
Mitäs hait?
Muoriseni, kultainen, uotappas, uota!
Pistäk tuota! pistäk tuota!
Pistäppäs nyt sen!
Ulla, sini-puvussaan,
Hieno-helma istuu voan --
Kaulallansak helmeet väilyy,
Solet häilyy
Rinnassaan,
Miten nyt on? -- Heitäk sie!
Hertta-rouva tiilin vie.
Viisi-silmäkin on tuolla,
Toisten puolla --
Miten lie?
Eläpäs sä kultainen huolikkaan tuota!
Lykeä luota, lykkeä luota --
Kuka jakaapi?
Pata-kakkoinenpa, toi --
Heti _Ulla_ senki soi;
Hitto, eipä ässä puonnut!
Eikä tuonut
Voiton. Voi!
Kiitän nöyrimmästipä --
Etkös sait jo ässän sä?
Muistak, veikkonen, niin meilläik
Oli eilläik
voittoki.
Näytäppäs sie valttiais -- lyök jotta pöllyy!
Heitäk, heitäk! heitäk, heitäk!
Heitäk, heitä jo!
Ullan pienet sormet voan
Pilkistäiksen toisinaan,
Korttiloissa onnen antaa --
Voiton kantaa
Tosiaan.
Katos kuin tuo, silmillään,
Kahtoo tännek! Jopa neän.
Sormuksenpa, sormessansak,
Nauraissaansak,
Piteä hään.
Huuvappas, ja huuvak! Kas _Muovits_, tuo koira,
Viepi kaikki, viepi kaikki,
Korjaa käsillään.
Mutta kuulkaas! veikkoiset,
Avatkeepas oven het';
Talven pakkaiset -- ne vaipuu,
Pois jo taipuu
Kylmimmät.
Muori _Kaisa_, katoppas!
Tähet kiilteä taivahass' --
Kuu jo syntyypi ja siittyy,
Vesi riittyy --
Kahoppas!
Viskooppas sa peälleisi, voatteisi, _Ulla_!
Paha tulla, paha tulla
Ehkä sairahaks'.
Lammilla ajetaan, toi,
Kuules kuinka kulit soi --
Jeä se kesteä, kunnek puhkii;
Jopa uhkii!
Minkäs voi?
Kahok varsa, voahessaan,
Kultaisissa valjaissaan!
Kuinka juostensak jo koipii -- --
Ehkä voipi
Vuoronsak!
Voi kahtokeeppas tuonnek, kuin miehet ne ajaa --
Hyvin loajaa, hyvin loajaa,
Ympäir lampia.
Kappas ruunain' kappas viel' --
Joll' on harjustimet, -- siell';
Kuin se, kavioillaan, keikkuu --
Eikös, veikko,
Tekis miel'?
Kennen sälkö, kilvan peäll' --
Juoksoopi, kuin poro, jeäll'?
Jopa kuuleppas -- kuin räikkyy --
Etkös säikky
Olla teäll'?
Pojatpa nuo luistaavat rantoja myötä;
Puolen yötä, puolen yötä,
Niitä kiertelee.
Oriik tuolla, veikkonen,
Lenteä täyttä nelisin;
Pilku-peä, ja jauho-turpa,
Kaunis kurkku,
Kultainen!
Mutta valkoinenpa, tuo --
Joka avannosta juo,
Kahok kuin se häntäns' heitteä!
Kohti meitä --
Silmäns' luo.
Kuules, kuin nuo miehet -- ne kiljuu ja huutaa?
Mitäs muuta, mitäs muuta?
Viinoa ne juo.
Suet ulvoo konsanaan,
Jopa sataa, kylmeä soan.
Ovi kiini! Pistäk uuniin
Puita, suinkiin --
Pistäk voan!
Neät kuin puihen latvat, tässä,
Seisoo hallan huuhtehess';
Vainiot ja pellot, huuhat,
Lehot, luhat --
Iljanness'.
Kultaini, tuok laskuin! Jo vilu mua puistaa --
Kehnomp' muista, kehnomp' muista,
Kohta kuolen täss'.
Kuules kuinka -- seinän ta'a
Tuiskua, ryöpyy, lunta saa,
Tuulet tuntuu; kuu jo kammoo,
Tähet sammuu,
Vuoronsa.
Tässä seurassa niin myö,
Kosk' on kolkko päivä, yö,
Viinan voimoapa kiitämm';
Otak siitä!
Juo, ja syö!
Muistiksi mun tyttöni, armaani aina --
Kortit laina, kortit laina!
Syntyy uusi työ.