134 Satu.

Yxi Isä, ja sen Poika.

Yhellä Isällä oli yxi melkein pahan kurinen Poika, jota hän tosin

kotona pyysi opettaa ja neuwwoa miehexi; mutta kuin hän oli kaikki

koetellut hänen kansaan, ajatteli hän panna häntä ulos -- minä tahdon

panna hänen sotawäkeen. -- Sillä minä olen kuullut että Wasikan-nahka

neuwoo miestä tottelemaan, ja meni sentähden yhen Öfwerstin tygö,

ja sai hänen wäkeen; mutta jongun ajan perästä Hannu sieltä sai

apskeetin, ja hänen Kaputeeninsa rukoilemalla pyysi että Isä ottais

Poikansa pois, sillä niin pahan kurista, ei ole ollut koko joukos

--. Isä tuli murheellisexi -- ja ajatteli nyt panna Poikansa Hannun,

merelle, ja sanoi ittexeen, kyllä mailman ranta neuwoo: hän sai hänen

yhteen aluxen, jonga päällä hän työllä tuskin yhen reisun purjehti, ja

Meri-Kaputeiniltä, niinkuin hillimätöin sysättiin pois Isän huostaan --

Isä oli nyt koetellut kahta kowaa -- mutta kosk ei niistä ollut apua,

rupeis hän Poikaansa suosittelemaan naimaan, eli ottamaan itsellensä

waimon, sillä siinä säädysä, ajatteli Äjjä on monta masennut. Hannu

nai, otti waimon, ja kohta masennui hän, ja tuli niin hiljaisexi kuin

lammas, eikä ollu sen enämmin röykkiä.

_Oppi_. Wanha Suomalainen Sananlasku sanoo: Jolla on kello kaulasa,

sill' on pää painosa. Jolla waimo, sillä waiwa --.

Uudempia Uloswalituita Satuja · 第 138 / 156 题