Yxi wanha Mies ja yxi Aasi.
Yxi wanha Mies ja yxi wähänen poika ajoit edellänsä yhtä Aasia,
markkinoille, siellä myydäxeen häntä. Eikö sinulla ole enempi mieltä,
sanoi yxi äjjä joka tiellä tuli wastaan, kuin että sinä ja sinun
poikasi käyttä liasa ja sawesa jalkasin, ja annatte Aasin käydä
irralla joutilasna? sitten pani Mies poikansa Aasin selkään, ja käwi
itte jalan. Sitten kohtais heitä yxi toinen, ja sanoi pojalle: sinä
laiska-koira! pitääkö sinun ratastaman, ja annat isäs käydä jalan? sen
jälkeen ajo isä poikansa juhdan seljästä, ja istu itte satulaan. Se
kolmas tuli, ja sanoi: sinä wanha laiska lomppi istut itte hywästi, ja
waadit sitä waiwasta lastas juoxemaan jälissäs kuin koiran. Isä otti
sitten poikansa ylös ja antoi hänen istua takanaan tarakas. Sitten
tuli se neljäs, joka kyysyi, joss Aasi oli hänen omansa eli ei? se on
minun, wastais äjjä. Ei se niin näytä ulos wastais se toinen, kuin
sinä niin waiwaat ja rasitat häntä. Kuingas minun sijs pitää elämän
ja menettelemän itsiäni, sanoi äjjä ittexeen? sillä minua nauretaan,
pilkataan ja nuhdellaan, tahi Aasi käy joutilasna, eli jos jompi
kumpi meistä rattahin oli, eli joss me molemmin ratastamma; ja niin
hän wihdoin otti köyden eli nuoran palan, ja sitoi Aasin kaikki neljä
jalkaa kiinni, pisti yhen korennon wäliin, ja niin seljällään kannoit
molemmin olka päillään Aasin torille. Sille irwisti ja nauroi jälle
joka ihminen joka tämän kamalan asian näki; niin että äjjä suuresti
suuttununna, ajoi ja lykkäis Aasin wirtaan ja meni jälle itte kotia.
Tämä kunniallinen Mies aikoi olla ja tehdä kaikille mielixi, ja
mukautta kaikkein pään jälkeen, mutta hänellä oli se kowa onni,
ettei joutua kenellekkään mielixi ja otollisexi, mistais myös wielä
päällisexi Aasinsa.
_Oppi_. Se joka ei pane maata, ennen kuin koko mailma sijhen tytyy, se
saa wissijn kipiän pään walwomisesta ja nukkumattomuudesta.