Yxi Sääski ja Mehiläinen.
Yxi Sääski joka wilusta ja näljästä tankistunut oli liki puoli
kuolluxisa, antoi itsensä yhtenä kolkkona aamuhetkenä yhen Mehiläis
pesän eli pölhön tygö, ja rukoili almuja ja apua: hän tarjoisi myös
ittensä ynnä, ruan ja kamarin edestä opettamaan mettiäs seurusta
weisus, spelisä ja musijkisä. Yxi Mettiäinen wastais kaikkein puolesta
suurella siweydellä, ja pyysi, ettei hän pahaxuis sitä: sillä, sanoi
hän, me ylöskaswatamma meidän lapsemme sijnä elatuxen keinosa ja
käsityösä, kuin me itte taidamme, että he tulisit kelwollisixi,
tulewina aikona elättämään ittensä heidän oman wireydensä ja työn
tekewäisyydensä kautta.
_Oppi_. Laiskat kerjäläiset, jotka taitawat, mutt' ei tahdo työtä
tehdä, ei mahda millään oikeudella odottaa ja waatia almuja: ja
tapahtuu heille tämä wiheljäisyys, ettei he lapsuudesta ei ole saaneet
oppia mitään soweliasta työtä, jolla he ittensä taitaisit kunnialla
elättää.