Yhden Leski-waimon naimisen halusta.
Yxi Leski-waimo sano kerran hywäsä uskalluxesa, hänen Nepaalleen:
minä olen pian peräti hukas, kuin ei minulla ole ja minä saa, yhtä
siiwollista ja raitista miestä, joka minun huoneen hallitustani katsoo
ja holhoo; ja täsä asiasa minä tahdon kaikkein ennemmin neuwwotella
sinun kansas, nijnkuin minun uskollisimman ystäwäni kansa. Joss sinä
tahdot täsä asiasa palwella minua, nijn älä suingaan unohda pois tätä
parasta asian haaraa: minä olen nijn sijsti waimo, että minä oikein
kyöläyxellä ajattelen makauxesta awio-wuoteesa. Minä palwelen sinua
mielelläni, wastaisi hän Nepaansa, ja nyt minä tiedän sinun mieles ja
ajatuxes: mutta se taita olla työläs löytäxeni sellaista miestä, jolla
olis kaikki nämät omaisuudet. Ja sillä sanalla meni se hywä akka pois,
mutta päiwällä sen jälkeen tuli hän jälle Lesken tygö, että hän oli
löynnyt yhden miehen joka oli juuri hänen mieltään myöden. Minä olen
sinulle uloskatsonut ja uloswalinnut yhden miehen joka on uuttera ja
toimellinen, ja joka juurta jaxain ymmärtä kaikki tarpeelliset työt;
mutta nijn totta kuin minä elän, niin en minä tainnut löytä, kaikkein
näitten hywäin omaisuutten alla, yhtään joka olis tainnut estää sinun
kyöläystäs, jostas puhuit. Se ej tee mitään asiaan, wastais Leski, minä
wihaan heikkoutta, mutta en minä taida hyljätä hywää awua.
_Oppi_. Waimo-wäki owat kaikki yhen kallaisesta luonnosta, ja enin osa
heistä yhenkaltaisesta mielestä; ja yxi waimo tuntee omisa suonisaan
mitä toisen walta suoni tykyttää, ja taita wähällä waiwalla tulkita ja
tietä toisen illweistä ja puolesta sanasta mitä hän on wailla.