Nälkä-kurki ja Jouhten kuollo-hetkellään.
Yxi Nälkä-kurki oli lässä eli saapuilla, kuin yxi Jouhten weisais sen
tawallisen wijmmeisen laulunsa, ja antoi hänelle tietä, kuinka se oli
wastoin luontoa, että weisata nijn sopimattomalla ajalla; ja tahtoi
tietä, mikä hänellä oli syy sijhen. Sijhen on minulla oikia syy,
wastais Joutten: minä pääsen ja astun nyt yhteen tilaan, josa minä
tästedes olen wapa ansoista, nuoleista ja luoeista ja näljästä; mixen
minä sijs olisi iloinen senkaltaisen wapahduxen yli.
_Oppi_. Kuolema on se wijmmeinen hywästi jättäminen kaikista nijstä
rasituxista, waiwoista ja waaroista, kuin tätä elämätä seuraa.