Yxi Jalopeura, Kettu ja Susi.
Metsän Kuningas oli nyt tullut wanhaxi ja kehnoxi, ja kaikki tapiolan
joukko, oli nyt welwollisen ylös-passauxensa tehnyt, paitsi Kettu.
Susi ja Kettu, olit yxi pari suurimpia kälmija ja pettäjitä, joka
etseit aina somasta tilaa, saada tehdä toinen toiselleen jotain
konnan juonta ja kälmitykkiä ja nyt otti Susi tästä tilasta waarin,
että Jalopeuran tykönä hywin kyllä leikkaamaan Ketun etua. Hän
sanoi sentähden metsän Kuninkaalle: minä taidan wakuuttaa teidän
Majestätiänne, ettei mikään muu, kuin ylpeys ja ynseys, ole syy sijhen,
jottei kettu nyt tule howijn saapuille, nijn hywin kuin hänen muut
kumppalinsa.
Nyt oli se Ketun onni, että hän oli sijnä seinuxella, ja sijnä
seidusa saapuilla ja kuuli tämän kaikki; sentähden hän kohta astui
edes Jalopeuran istuimen eteen ja, koska hän hawaitsi, hänen mielensä
olewan kyllä wihasta kiehuwaisen, anoi hän alimmaisudesa, että hänen
Majestetinsä tahtois antaa itsellensä aikaa kullaaxeen hänen syitänsä.
Sitten sanoi hän: Kaikkein armollisin Herra! minun kunnioittamiseni
ja uskollisuudeni Teidän Majestetiänne kohtaan, on nijn suuri, että
minulla on syy kerskata itsiäni sijtä, ja otan minä itelleni sen
rohkeuden, että hänen korkiasa läsnä ollesansa wakuuttaa, ettei se
wähintänsäkään ole halwempi, kuin suingin jongun toisten teidän
alimmaistenna; ja, minä weikkaan, että he ynnä kaikin, myös täsä
tilasa, ei ole nijn paljon murhetta ja ajatusta pitäneet Teidän
Majestetinnä parhaaxi, kuin minä yxinäni. Minä olen sittemisen kuin
Teidän Majestetinne tuli kiwulloisexi ja sairaaxi juossut sinne ja
tänne, yli ympärijnsä, löytäxeni jotain lääkitystä ja wälikappaletta
teidän terweydenne jällensä saamiseen, jonga minä myös nyt, pitkällisen
waiwan ja perään ajatuxen kautta olen löynnyt; ja on se nijn hywäxi
löytty ja koeteltu wälikappale, että minä panen hengeni ja kaulani
wetoon, että sen pitä todella auttaman, parantaman ja oleman awuxi.
Anna minun sijs se kohta tietä, sano Jalopeura, mikä se olis? se,
se on, sanoi Kettu, että yxi eläwä Susi walkaistaan, eli nyljetään
eläwältä, ja hänen taljansa (nahkansa) kohta nijn lämminnä ja tuoresna
kääritään Teidän Majestetinnä ruumijn ympäri.
Susi seiso sillä aikaa nijn likellä, että hänen töyty kuulla kaikki;
jongatähden myös Kettu naurain ja pilkaten annoi hänelle tämän läxyn,
ettei hänen ikään tämän ajanperästä pidäis wihaan kehottaman yhtä
wallitsewaista alimmaistaan wastaan, waan paremmin hywillä ja rauhaan
pään tarkottawaisilla neuwoilla lepyttää häntä.
_Oppi_. Korwaan-kuiskutteleminen, on se ilkein kuje; kuitengin on se
lysti nähdä; kuinga yxi kälmi toisen saattaa langeemuxeen.