Taitawalle, perään ajattellewalle ja Wijsaalle Lukialle!
1. Yhestä Kissasta ja Kukosta.
2. Yhestä Kaupungin-Rotasta ja yhestä Maan-Rotasta.
3. Yhestä Aasista ja Sudesta.
4. Yhestä Hevosesta ja Jalopeurasta.
5. Yhestä Hewosesta ja Aasista.
6. Yhestä Suesta ja Ketusta.
7. Wattasta (Mahasta) ja muista ruumijn jäsenistä.
8. Yxi Kettu ja sairas Jalopeura.
9. Yhestä Trompeetarista, joka otettijn fangixi.
10. Yxi wanha Kärppä ja Rotta.
11. Yhestä Akasta (Ämmästä) ja lihawasta Kanasta.
12. Yhestä Lääkäristä ja Sairaasta.
13. Yxi Poika ja hänen Äitinsä.
14. Yhestä wanhasta Miehestä ja Jalopeurasta.
15. Yhestä Hännättömästä Ketusta.
16. Yxi Isä ja hänen Poikansa.
17. Yxi Kalastaja ja hänen Pillinsä.
18. Yxi Lääkäri ja sairas kipeillä silmillä.
19. Yxi Marakatti (Apinia) ja Kettu.
20. Yxi Seppä ja hänen Koiransa.
21- Yhen Jalopeuran naimisesta.
22. Yxi wanha Jalopeura sairasna, neuwoo poikaansa.
23. Yxi Nuorukainen ja Pääskynen.
24. Yxi Koira ja Kukko, jotka olit Matka-towerit (Reisu-kumpalit).
25. Yxi Saita eli Raha-ahnes ja joka kätki ja kaiwoi maahan rahansa.
26. Yxi Paimen ja nuori Susi.
27. Yxi Jalopeura, Kettu ja Susi.
28. Yhestä Waimosta ja hänen juomari-miehestään.
29. Kuinga yhtä mustaa Muriania pestijn puhtaaxi.
30. Kaxi Matka miestä ja yxi raha kukkaro.
31. Yhestä onnettomasta naimisesta.
32. Yxi ahne Akka ja sen Kana.
33. Yxi wanha Akka, sen Pijat, ja Kukkoi.
34. Warkaat, jotka warastit yhen Kukon.
35. Yxi Kana ja Pääsky.
36. Yxi Äiti ja hänen kaxi Tytärtään.
37. Yxi Sääski (eli Hyttynen) haastaa Jalopeuraa sotaan
eli tappeluhun.
38. Yxi Jalopeura ja Sammakko.
39. Yxi Kusiainen (Murahainen) ja Kyhkynen.
40. Mailman kijtollisuutta hywin tekiötänsä kohtaan.
41. Yxi Karhu ja sen puolisa (naaras-karhu).
42. Yxi Susi ja kaxi Koiraa.
43. Yxi Susi ja Kili (wuohen-poika).
44. Yxi wanha Akka ja Susi.
45. Kaxi ystäwätä ja yxi Karhu (kontio).
46. Karhun pyytäjä ja Karhu.
47. Yxi hopero Akka, joka woitelee Tuomareita.
48. Yxi wanha Akka ja Kilka (perkele).
49. Melanchtonin Muuriaani eli Trenki.
50. Yxi wähänen Poika ja Onni.
51. Yxi Poika ja yxi Waras.
52. Yxi Talonpoika ja willi Mettä-Sika.
53. Kettu ja Leopardi. (Kissa-Ilwes).
54. Yxi Kettu ja Ijliskotti.
55. Yhden yxinkertaisen Akan rukous.
56. Yxi Akka joka itki Lehmäänsä.
57. Yxi Rotta (hijri) joka asui Ruoka-arkusa.
58. Yxi Pääskynen ja Lukki (Hämähäkki).
59. Yxi Mies ja Joki.
60. Yxi Kettu ja waimowäen Kokous (Pito).
61. Puitten Suoruudesta ja wääryydestä.
62. Yxi Talonpoika joka köyhty kunniasa.
63. Nälkä-kurki ja Jouhten kuollo-hetkellään.
64. Yxi Leski-waimo lohduttamatoin.
65. Yhden Leski-waimon naimisen halusta.
66. Hijret ja Tammi puu.
67. Karhu ja Mettiäiset.
68. Yxi Jalopeura ja Rotta.
69. Yxi Talonpoika, joka rupeis Sotamiehexi ja sitten Kauppamiehexi.
70. Yxi Joki (Wirta) ja Lähde.
71. Yxi Pahan elkinän pahan tekiä, ja Kilka.
72. Yxi wanha Akka ja Kilka.
73. Yxi Mies joka petti Kilkan.
74. Yxi Pohjatoin Säkki.
75. Yxi leikkinen-mjes ja yxi Raha-Ahnes.
76. Yxi Pappi ja muutamat päärynät.
77. Yhestä Waimosta joka tahto kuolla sairaan miehensä
edestä (siasa).
78. Yhen Aasin toiwotusta.
79. Kissa ja muutamat Hijret.
80. Yxi Mettä-Sika ja Kettu.
81. Yxi Kettu ja Jänes.
82. Yxi näsäwijsi Koiran juoninen, ja yxi Philosophi eli
Maallinen Wijsas.
83. Yxi nuori Tuomari.
84. Yxi kirjoihinsa kijnnitetty Philosophi.
85. Yxi Susi Lammas-nahas.
86. Yxi Sonni ja Pässi (Jäärä).
87. Yxi Lammas joka rijteli Paimenensa kansa.
88. Yxi Talonpoika ja Kili (Pukin eli Wuohen-poika).
89. Yö-Rastas ja Haukka.
90. Yxi Sääski ja Mehiläinen.
91. Yxi Morsian, joka wei walkian kansaan miehensä taloon.
92. Yxi Kukko ja Kettu.
93. Yxi Skräätäri ja hänen Waimonsa.
94. Yxi wanha Mies ja yxi Aasi.
95. Yxi Christitty ja yxi Pakana.
96. Yhestä, joka oli rahansa ja waatteensa hukuttanut pelisä.
97. Yxi Kettu ja Kissa.
98. Kaxi matka-kumppalia (Toweria) Erinkaltaisesta mielestä.
99. Yxi Patus-Suutari (kenkäin-paikaaja) ja yxi Räntmästari.
100. Yxi Yrttitarhan Haltia ja Multa-myyri.
101. Yxi Waimo, Kissa ja Hijret.
102. Neuwon pitoa yhen Kaupungin warustamisesta.
103. Yxi Sonni ja Hyttynen.
104. Yxi Koira ja hänen Isäntänsä.
105. Yxi Aasi joka kanto yhtä kuwaa.
106. Yxi Koira ja Kissa.
107. Maan miehet ja yxi Pantheri eläin (Susi-Ilwes.)
108. Yxi Koira ja Aasi.
109. Yxi Rusthållari ja hänen Kahlet-koiransa.
110. Yxi Mettä-Pukki, Korppi, Rotta ja suuri meri
Simpukka (Skilpadda).
111. Yxi Kyhkynen ja muut Linnut.
112. Yxi Jalopeura (Lejjona) ja Kettu.
113. Yxi nuori Aasin warsa ja muutamat sudet.
114. Yxi wanha Ukko ja kuolema.
115. Yxi Aasi ja Susi.
116. Yxi Aasi ja Hewonen.
117. Karhu ja Jalopeura (Lejjona).
118. Kaxi Koiraa.
119. Yxi Ihminen ja Mettän-Asukas (Satire).
120. Yxi Aasi, Kettu ja Jalopeura.
121. Yxi Sokia ja yxi Käärmes.
122. Yxi wanha Koira, ylön kattottu Isännältään.
123. Yxi Talonpoika ja Haikara.
124. Yxi Jalopeura ja Hirwi.
125. Muutamat Sonnit ja yxi Jalopeura.
126. Kettu ja Talonpoika.
127. Yxi Jalopeura ja Rotta.
128. Wares ja Lammas.
129. Yxi Kijski (Rökäs) ja Lohi.
130. Sika ja Kettu.
131. Yxi Isä ja hänen kaxi Poikaansa.
132. Pojista ja Käestä.
133. Yhestä Wäästä eli Wouwwista.
134. Yxi Isä, ja sen Poika.
135. Kolme Pää-kälmiä, jotka ryöstit paljaaxi yhden Miehen.
136. Yhestä Miehestä, joka olis saanut kulta-arkun, kuin hän
olis odottanut.
137. Kissasta ja rakkauden naisesta.
138. Yyi Kettu ja muutamat Hijhto-miehet.
139. Koira pitohin pyytty, Murkinalle.
140. Susi, Lammas-paimenna.
141. Kukosta, ja Rewon eli Ketun nahasta.
142. Kettu ja Kukko.
143. Yxi Susi tuli Munkixi.
144. Yxi Tuhma ja Typerä, ja kuuma Rauta.
145. Mies, jolta Waimo kuoli, jota hän itki.
146. Wihasta pyörtynyt Waimo joka wirkoisi ja eläwäxi tuli
kuin lyötijn.
147. Uskollinen Koira ja sen Isäntä.
148. Kettu ja Etana.
149. Kettu ja sairas Kukko.
150. Satu Waimosta, joka hukkui.
151. Hewonen ja Paarma.
Taitawalle, perään ajattellewalle ja Wijsaalle Lukialle!
Tämän kaltaiset Sadut, kuin täsä ulosannetaan, ei mahda ketään
pahendaa. Ne owat ainoastansa wijsasten wertauxet, joisa kielettömätkin
tulewat opettajixi ja totuutta puhumaan.
Ne owat wanhasta olleet tawalliset, ja owat melkeittäin, saman
laatuiset, kuin se wertaus, jonga Jothami, Duomarein kirj. 9 Lug.
v. 8-16. sanoi Sichemin päämiehille:
Puut menit kerran yxi mielisesti woitelemaan heillens Kuningasta, ja
sanoit Olju-puulle: ole meidän Kuningaamme. Mutta Öljy-puu wastais
heitä: pitääkö minun luopuman lihawuudestani, jota Jumalat ja ihmiset
minusa kunniottawat: ja menemän ja korottaman itseni puiden ylitse.
Nijn sanoit puut Fijkuna-puulle: tule sinä ja ole meidän Kuningaamme:
mutta Fijkuna-puu sanoi heille: pitääkö minun luopuman makeudestani ja
parhaasta hedelmästäni; ja menemään ja korottaman itseni puiden ylitse?
Nijn sanoit puut Wijna-puulle: tule sinä ja ole meidän Kuningaamme:
mutta Wijna-puu sanoi heille: pitääkö minun luopuman wijnastani, joka
sekä Jumalat että ihmiset (suuret ja pienet) ilahuttaa; ja menemän ja
korottaman itseni puiden ylitse?
Nijn sanoit kaikki puut Orjan-tappuralle: tule sinä ja ole meidän
Kuningaamme. Ja Orjan-tappura sanoi puille: ongo se tosi, että te
tahdotta minua woidella teillenne Kuningaaxi? nijn tulkaat ja lewätkäät
minun warjoni alla.
Mutta jos ei, nijn lähtekään tuli Orjan-tappura pensaasta, ja
polttakoon Cedrin-puut Libanonisa.
Mikä hyödytys, silmä määrä ja päälle tarkoitus tämän-kaltaisilla
wertaus-saduilla on, sen näyttä Doctor Martinus Lutherus, Esipuheesansa
tämmösijn satuin: josta, tämän suuren ja julki Jumalisen miehen
Esipuheesta minä tähän, ne merkillisimmät sanat kirjotan. Hän sanoo:
[Tämä Esipuhet löytään sen Satu-kokouxen edellä kuin D. Lutheruxen
aikana, Mathesiuxen ja A. Chytrauxen awulla trykista ulosannettijn,
jotka wielä usiammas Schoulu- ja lasten-kirjoisa tawataan; joista ei
ainoastansa lapset, waan myös ijällisemmät saawat ymmärryxen.]
Tämä Satujen-kokous, on nijtten kaikkein oppineimbain tykönä maan
päällä, erinomattain pakanain seasa, ollut yxi suuresti ylistetty
kirja; ja todella sanoin, nijn en minä wielä tänäpäänä tiedä monta
kirjaa, kuin hyödytyxen wuoxi sijnä yhteisesä elämäsä, olis parempi
ja etuisampi tätä, kuin wijsautta ja ymmärrystä katsellaan enää kuin
kehumista ja sanain kerskautta.
Sillä täsä löytään, yxinkertaisten sanain ja tapausten alla, ne
lujimmasti perustetut opetuxet ja waroituxet, neuwot, jotka näyttäwät,
kuinga yhden pitä kotona talosansa elämän, ja kuinga esiwallan
ja alimmaisten pitä käyttämän itsiänsä toinen toistansa kohtaan,
taitaaxensa taitawasti ja rauhallisesti elää pahan elkisten ihmisten
seasa täsä pahasa ja petollisesa mailmasa. Minä sen nijn luulen,
että nämät Sadut owat usiammalda taitawalda mieheldä aiwoittain
kokoonpandut. Se suuri ja tarkka kirjain-tutkia Qwintilianus luule
ja on sijtä ajatuxesta, ettei Esoopus, waan joku oppinut ja Grekan
kieles hywin tuttu mies nijnkuin Hesiodus, eli joku muu semmoinen,
on näitten niekka. Nämät nijnkuin wijsaat ja klookit miehet, owat
sen yhteisen hyödytyxen tähden, tahtoneet saatta kirjan otollisexi
kaikenlaisille ihmisille. Sillä me hawaitsemme, että lapset ja nuoret
kewiästi ja tärkiästi aistaitsewat lystillisiä satuja, ja nijden kautta
huomahtemata saatetaan wijsauteen, ja tarpellisten oppijen makuun.
Mutta ei ainoastaan lapsihin waan myös Ruhtinoihin ja Herroin ei totuus
taita paremmin sisälle saatettaa, kuin koska kelwottomat pöyhkiöt
annetaan se edespanna; sillä sellaisia he suohtewat ja kuulewat;
mutta että kuulla totuutta eteensä laskettaa joltakulta wijsaalta ja
ymmärtäwäiseltä mieheltä sitä ei he taida eikä enimmitten tahdo sallia:
ja, koko mailma wihaa totuutta, kuin se pernaa satuttaa, eli arimpata
koskee.
Seurawaisesti owat sentähden senkaltaiset wijsaat miehet
ylösajatellehet Satuja, ja antaneet sen yhden luondokappaleen
toistansa puhutella; nijnkuin he olisit sanoa tahtoneet: hywin kyllä,
koska ei kukaan woi kuulla eikä suahde totuutta ja ilman sitä ei
kuitengaan taita olla; nijn me tahdomme kaunista hänen ja pukea häntä
lystillisten Satuin ihanaan walo-pukuun: ja kosk ei kengään tahdo
kuulla häntä ihmisten suun kautta eteensä pantaa, nijn mahdetaan se
kuitengin kuulttaa järjettömäin eläinden ja petojen suusta. Koska
nyt sijs luetaan saduisa kuinga se yxi eläin sanoo toiselleen, yxi
susi toiselle, totuuden, tapahtuu se usein, että se sadusa nimitetty
susi eli karhu nijn eläwästi maalaa ja edeskuwailee sen oikian kaxi
jalkasen suden, eli jalopeuran, että se sama tuntee ittensä; jota,
kuka ties ei yxikään muu, olisko se Pappi eli maalinen wijsas, ystäwä
eli wihollinen, muutoin tohtis eli rohkenis tehdä. Samoin taita myös
yxi kettu saduisa, nijn nuhdella ja läxyttää ylös yhtä kettua ihmisen
muodosa, että hän hikoilee ja palawijn tulee -- ja suututtelee --;
sillä ej mitään enemmän maan päällä wihata, kuin totuutta. Totuus
pitä sentähden puetettuna, ja ej alasti, ehkä kuinga ihana se olis
mailmalle, näkösälle pantaman. Sitä owat wanhat comoedioilla,
lustispeleillä leikeillä, ja saduilla tarkottanehet; ja senkaldaisilla
opetuxilla ja kuwauxilla enemmän usein parataan, kuin haikeudella,
huudolla, uhkauxilla, sadattelemisilla ja kowuudella. Lue sijs näitä
Satuja huwixesi ja hywäxesi.
Christfrid Ganander.