XXVII

Kuka tungeskeli Kristuksen ympärillä kuullakseen hänen sanansa? Kansa.

Kuka seurasi häntä vuorille ja erämaihin kuunnellakseen hänen

opetuksiansa? Kansa.

Kuka tahtoi valita hänet kuninkaaksi? Kansa.

Kuka levitti vaatteensa ja sirotteli palmun oksia hänen eteensä,

huutaen Hosianna! hänen tullessaan Jerusalemiin? Kansa.

Kuka loukkautui siitä, että hän paransi sairaita sapatin päivänä?

Kirjanoppineet ja fariseukset.

Kuka kuulusteli häntä salakavalasti ja viritteli hänelle ansoja,

tuhotakseen hänet? Kirjanoppineet ja fariseukset.

Kuka sanoi hänestä: Hän on riivattu? Kuka kutsui häntä herkuttelijaksi,

joka muka rakasti nautintoa? Kirjanoppineet ja fariseukset.

Kuka kohteli häntä kansan villitsijänä ja Jumalan herjaajana, kuka

rakensi liittoa saadakseen hänet surmatuksi, kuka naulasi hänet

ristille Pääkallonpaikalla kahden ryövärin väliin?

Kirjanoppineet ja fariseukset, lainoppineet, kuningas Herodes ja hänen

hoviherransa, roomalainen maaherra ja ylimmäiset papit.

Heidän ulkokullattu oveluutensa petti kansankin. He ajoivat sen

pyytämään sen kuolemaa, joka oli ravinnut sitä erämaassa seitsemällä

leivällä, joka teki sairaat jälleen terveiksi, sokeat näkeviksi, kuurot

kuuleviksi ja rammat kykeneviksi käyttämään jäseniänsä.

Mutta nähdessään, että oli vietelty tämä kansa niinkuin käärme vietteli

vaimon, Jeesus rukoili isäänsä, sanoen: "Isäni, anna heille anteeksi,

sillä he eivät tiedä, mitä tekevät."

Ja kuitenkaan, kahdeksaantoista vuosisataan, Isä ei ole vielä antanut

heille anteeksi, ja he laahaavat rangaistustansa pitkin koko maailmaa,

ja koko maailmassa orjan täytyy vielä kumartua, nähdäkseen heidät.

Kristuksen armo on poikkeukseton. Hän tuli tähän maailmaan pelastamaan,

ei muutamia ihmisiä, vaan kaikki ihmiset. Hänellä oli heitä jokaista

varten pisara verta.

Mutta pieniä, heikkoja, nöyriä, köyhiä, kaikkia, jotka kärsivät, niitä

hän rakasti aivan erikoisella rakkaudella.

Hänen sydämensä sykki kansan sydämen päällä ja kansan sydän sykki hänen

sydämensä päällä.

Ja siinä, Kristuksen sydämen päällä, sairaat kansat virkistyvät jälleen

ja sorretut kansat saavat jälleen voimaa vapautuaksensa.

Voi niitä, jotka vieraantuvat hänestä, jotka kieltävät hänet! Heidän

kurjuutensa on auttamaton ja heidän orjuutensa iankaikkinen.

Uskovaisen sanoja · 第 35 / 52 题