Ja tehtyään samoin kuin nuo kaksi ensimmäistä olivat tehneet, eräs
kolmas sanoi:
"Kun olemme upottaneet ihmiset jälleen elukkamaiseen tylsyyteen
riistämällä heiltä sekä uskonnon että tieteen ja ajatuksen, niin olemme
saaneet paljon tehdyksi, mutta meille on jäävä vielä jotakin tehtäväksi.
"Elukalla on vaarallisia vaistoja ja myötätuntoja. Älköön yksikään kansa
kuulko toisen kansan ääntä, sillä on peljättävä että jos tämä valittaa
tahi liikehtii, niin tuon tekee mieli noudattaa sen esimerkkiä. Älköön
mitään ääntä ulkoapäin kuuluko meille."
Ja kaikki vastasivat: "Se on totta. Älköön mitään ääntä ulkoapäin
kuuluko meille."
Ja eräs neljäs sanoi: "Meillä on oma etumme, ja kansoilla on myöskin
oma etunsa, joka on ristiriidassa meidän etumme kanssa. Jos ne
liittyvät yhteen, puolustamaan tätä etua meitä vastaan, niin kuinka
voimme niitä vastustaa?
"Tehkäämme heidät eripuraisiksi, voidaksemme hallita. Luokaamme joka
maakunnalle, joka kaupungille, joka kylälle etu, joka sotii toisten
kylien, toisten kaupunkien, toisten maakuntain etua vastaan. Täten
kaikki tulevat vihaamaan toisiansa eivätkä tule ajatelleeksi sitä, että
liittyisivät yhteen meitä vastaan."
Ja kaikki vastasivat: "Se on totta. Tehkäämme heidät eripuraisiksi,
voidaksemme hallita; heidän yksimielisyytensä tuhoaisi meidät."
Ja täytettyään kahdesti pääkallon verellä ja tyhjennettyään sen
kahdesti, eräs viides sanoi:
"Minä hyväksyn kaikki nämä keinot; ne ovat hyvät, mutta riittämättömät.
Tehkää ihmisistä tylsiä elukoita, se on hyvä; mutta peloittakaa näitä
elukoita; pitäkää ne kauhun vallassa heltymättömän oikeuden ja julmien
rangaistusten avulla, jollette tahdo, että ne ennemmin tahi myöhemmin
nielevät teidät. Teloittaja on hyvän ruhtinaan ensimmäinen ministeri."
Ja kaikki vastasivat: "Se on totta. Teloittaja on hyvän ruhtinaan
ensimmäinen ministeri."
Ja eräs kuudes vastasi: "Minä myönnän nopeiden, hirveiden,
pääsemättömien rangaistusten edullisuuden. Mutta on kuitenkin
voimakkaita sieluja ja epätoivoisia sieluja, jotka uhmaavat
rangaistuksia.
"Jos tahdotte helposti hallita ihmisiä, niin veltostuttakaa heidät
hekuman avulla. Hyveestä ei meillä ole mitään etua; se pitää yllä
voimaa; parempi on riuduttaa se tapainturmeluksen avulla."
Ja kaikki vastasivat: "Se on totta. Riuduttakaamme voima ja tarmo ja
rohkeus tapainturmeluksen avulla."
Silloin seitsemäs, juotuaan kuten muutkin pääkallosta, puhui
seuraavasti, seisten ristiinnaulitun kuvan päällä:
"Ei mitään Kristusta enää; sota viimeiseen vereen asti, iäinen sota on
hänen ja meidän välillämme.
"Mutta miten irroittaa hänestä kansat? Se on turha yritys. Mitä siis
tehdä? Kuulkaa minua: meidän tulee voittaa Kristuksen papit puolellemme
maallisilla tavaroilla, kunniasijoilla ja mahdilla.
"Ja he käskevät kansaa Kristuksen puolesta olemaan meille alamainen
kaikessa, mitä tehnemmekin, mitä käskenemmekin.
"Ja kansa on uskova heitä ja totteleva tunnontarkasti, ja meidän
valtamme on oleva lujempi kuin ennen."
Ja kaikki vastasivat: "Se on totta. Voittakaamme puolellemme Kristuksen
papit."
Ja yhtäkkiä sammui lamppu, joka valaisi salia, ja nuo seitsemän miestä
erosivat pimeässä.
Ja eräälle vanhurskaalle, joka sillä hetkellä valvoi ja rukoili ristin
edessä, ilmoitettiin: "Minun päiväni lähestyy. Rukoile äläkä pelkää
mitään."