INKERI. Ei, älkää menkö! Kyllä me itsekin selvitämme tämän asian.
NIMISMIES. Tässä näyttää olevan jotakin muutakin pelissä...
INKERI (Nauraa.) Mitä muuta?
NIMISMIES. Niin, niin, kyllä minä näen. No, Jumala siunatkoon kahta
rakastavaista.
INKERI. Kiitos! Kas kun ei herra nimismieskin jo mene naimisiin.
NIMISMIES. Minäkö? Johan nyt! Kyllähän rakkaus on hauska ilveily, mutta
sitä on lystimpi katsella kuin näytellä. Ja naimiskauppa vielä! —
Jumala varjelkoon minua ammattinäyttelijän urasta!
INKERI. Näyttelijänkö? Mutta jos rakkaus onkin todellista...
NIMISMIES. Silloin se onkin murhenäytelmä. Sillä se päättyy melkein
aina ohraisesti.