SIINA. Ole vaiti siinä... Kyllä minä tiedän.
MAIJU. Tiedän minäkin, ettei Urho minusta ollenkaan tykkää. (Ulkoa
kuuluu pyssyn pamaus.)
SIINA (Hypähtää pystyyn.) Siunaa ja varjele.
INKERI. Herranen aika, eiväthän ne vaan toisiaan... (Katsoo ikkunasta.)
No enkö arvannut!
SIINA (Hyökkää ikkunaan.) Herrajumala. Ettäkö toisiaan...?
INKERI. Ei, mutta siellä ovat Maljaset räiskyttämässä.
SANTERI (Tulee voitonriemuisena KALLEN seurassa, pyssy toisessa ja
ammuttu lintu toisessa kädessä.) No, Inkeri, katsopas!
INKERI. Jeekutarallaa, mikä se on?
KALLE (Asetettuaan kantamansa korin penkille teeskentelee
vaatimattomuutta.) Onpahan vain tuommoinen metson jurrikka, jonka
Santeri täräytti näin alkajaisiksi. (Siinalle ja Maijulle.) Huomenta.